Voice of Freedom Повна версія

Poliisikäänne! Asiantuntija: ”Sataa laariimme”

· Main news

Vielä muutama vuosi sitten Poliisiammattikorkeakoululla oli ongelma: vuosikursseille ei löytynyt riittävästi päteviä hakijoita, jotka läpäisisivät monivaiheisen valintaprosessin.

Samaan aikaan hallitus oli ilmoittanut tavoittelevansa poliisien määrän lisäämistä 7 500:sta 8 000:een vaalikauden loppuun mennessä. Yksi keinoista tavoitteen saavuttamiseksi oli poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen.

Vuonna 2022 Yle kirjoitti valintakokeet läpäisevien opiskelijoiden määrän suoranaisesta romahtamisesta. Seuraavanakin vuonna kannettiin huolta siitä, että kurssit jäävät vajaiksi.

Nyt ongelma vaikuttaa kuitenkin kadonneen ainakin toistaiseksi ja hallituksen tavoite näyttää toteutuvan.

– Kurssit saadaan täyteen toisin kuin ennen, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden yksikön päällikkö Johanna Guessous.

Kilpailu koventunut

Vuosina 2021–2023 aloituspaikkoja jäi täyttämättä vuosittain 100–145.

– Silloin oli tietysti koronaa ja kaikkea, mistä tuli omat haasteensa, Guessous pohtii.

Viime vuosina hakijamäärät ovat olleet kasvussa. Kun vuonna 2023 hakijoita oli noin 4 600, vuonna 2026 heitä oli jo lähes 5 800, mikä on ennätysmäärä.

Aloituspaikkamäärät vaihtelevat vuosittain. Eniten aloituspaikkoja oli vuonna 2024, jolloin niitä oli 500. Tämä kurssi saatiin täyteen. Seuraavan vuoden 450 aloituspaikasta jäi täyttämättä alle 20.

Kun hakijamäärät ovat kasvaneet, myös kilpailu on koventunut. On varaa valita parhaat.

Turvallisuustilanteen muutos

Guessous vitsailee haluavansa ajatella, että korkeiden hakijamäärien taustalla on ennen kaikkea onnistunut opiskelijarekrytointi.

– Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi yhteiskunnan taloudellisen tilanteen vaihtelu vaikuttaa. Kun menee taloudellisesti heikommin, hakeudutaan valtion virkoihin ja ehkä tällaisiin varmempiin työpaikkoihin, Guessous pohtii.

Guessous ei halua väheksyä myöskään kansallisen tai kansainvälisen turvallisuustilanteen roolia.

– Nato, Ukrainan sota, kaikki nämä. Kiinnostus turvallisuusaloja kohtaan on kasvanut selvästi, ja totta kai se sataa myös meidän laariimme.

Helsingin Sanomat haastatteli marraskuun alussa kahta politiikan tutkijaa, joiden mukaan Suomi elää sotabuumin ja militarismin aikaa. Tämä näkyy tutkijoiden mukaan niin televisioviihteessä, kamppailutapahtumien suosiossa kuin muodissakin: Erikoisjoukot-ohjelma kiinnostaa, Ice Cage -tapahtumiin myydään tuhansia lippuja, maastokuvio ja armeijaylijäämä trendaavat.

Guessous allekirjoittaa ajatuksen tietynlaisesta militarisoitumisesta.

– Se on tämä aika. Kukaan ei pysty väistämään sitä tosiasiaa, mikä kansainvälinen tilanne tällä hetkellä on, hän sanoo.

Näin tavoitemäärään tähdätään

Poliisiammattikorkeakoulu käy joka vuosi Poliisihallituksen kanssa keskusteluja siitä, mik�ä seuraavan vuoden aloituspaikkamäärä on.

Hallitusohjelman tavoitteena on ollut nostaa operatiivisissa tehtävissä työskentelevien poliisien määrää 500 henkilötyövuodella hallituskauden loppuun mennessä.

Guessous uskoo, että ainakin hyvin lähelle hallituksen tavoittelemaa poliisimäärää ollaan pääsemässä.

Poliisihallituksen suunnittelu- ja talouspäällikkö Tiina Pelkonen vahvistaa, että hallituksen tavoite on ensi vuoden aikana toteutumassa, mikäli mitään odottamatonta ei tapahdu. Arvio on, että ensi vuoden lopussa poliiseja on noin 8 070.

Pelkonen sanoo, että töitä tavoitteen toteutumisen eteen on jouduttu tekemään.

Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrän kasvattaminen ja sen varmistaminen, että kurssit tulevat täyteen, on ollut yksi tekijä. Lisäksi Pelkonen nostaa esille sen, että viime aikoina poliisilaitosten välinen vaihtuvuus henkilökunnassa on rauhoittunut. Suuri määrä rekrytointeja voi nimittäin aiheuttaa viiveitä tavoitteen saavuttamisessa.

– Nyt ei ole ollut niin isoa liikehdintää. Ihmiset ovat pysyneet enemmän paikoillaan.

Pelkosen mukaan poliiseja eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin vuosittain noin 250.

Vakavimmat pullonkaulat

Laskentaa on jouduttu tekemään henkilötyövuosien lisäksi myös muilla saroilla.

– Ei riitä, että meillä on varmistettu poliisien määrä. Heillä pitää olla kyky toimia vaativassa tehtävässä, mikä tarkoittaa riittävää määrää henkilökohtaista varustusta, ajoneuvoja tai toimivia tietojärjestelmiä, Pelkonen huomauttaa.

Hallitusohjelmassa korostetaan erityisesti operatiivista toimintaa. Pelkonen sanoo, että Poliisihallitus on tehnyt myös omia tarkennuksiaan, ja ensi vuoden suunnittelun osalta henkilötyövuosien lisäys halutaan kohdistaa rikostorjuntaan ja tiedonhankintakykyyn.

– Resursseja kohdennetaan meidän vakavimpiin pullonkauloihimme. Julkisuudessakin on noussut esiin, että rikostutkinnassa tarvitaan lisähenkilöstöä.

Pelkosen mukaan tulevan hallituskauden kohdalla mietitään uudestaan, miten poliisien määrän edellytetään jatkossa kehittyvän. Silloin pohdittavaksi tulee, onko koulutuksen aloituspaikkoja edelleen varaa lisätä vai osoittautuuko nykyinen taso hyväksi.