Professori väittää, että venäläissotilas pysyy rintamalla hengissä vain puoli tuntia – asiantuntija ei luota arvioon
Voiko pitää paikkansa, että venäläiset sotilaat pysyisivät taistelutilanteessa hengissä vain 20–35 minuuttia? Emil Kastehelmi epäilee arviota.
Juttu tiivistettynä
”Venäläissotilaan keskimääräinen eloonjäämisaika taistelukentällä on 20–35 minuuttia.” Näin jyrkän väitteen esittää Oxfordin yliopiston arvostettu professori Peter Frankopan tuoreessa Foreign Policy -lehden esseessään.
Frankopan viittaa maanpaossa toimivan venäläisen mediayhtiö Astran raportteihin, jotka puolestaan nojaavat venäläisten sotabloggaajien Telegramissa julkaisemiin havaintoihin rintamalta.
Arvio on luotettavuudeltaan kyseenalainen, sanoo Black Bird Groupin sota-analyytikko Emil Kastehelmi.
– Aina välillä näkee erilaisia tietoja siitä, miten monta minuuttia missäkin tilanteessa kukin sotilas selviää hengissä. Mutta tällaisissa väitteissä tulee aina kysymyksiä siitä, mistä tämmöinen kellonaika lasketaan, kuka sitä kellottaa ja mikä sen datan laatu on, Kastehelmi sanoo.
Kastehelmen mielestä ei ole mielekästä tarkastella sotaa tällaisella aikajänteellä.
– Jos siellä jokainen sotilas kuolisi keskimäärin puolessa tunnissa, eihän etulinjassa olisi ketään hengissä. Mutta asiahan ei suinkaan ole näin.
Katso alla olevalta videolta, millaiseksi Emil Kastehelmi kuvaa Ukrainan etulinjaa kokemattomalle venäläissotilaalle:
Kastehelmi ei myöskään pidä venäläisiä sotabloggaajia luotettavana pohjana kokonaiskuvan muodostamiselle.
– He tarjoavat tietenkin yhden tiedon murusen. On kuitenkin hyvin erityyppisiä sotabloggaajia, eivätkä he ole mitään valmiiksi pureksittua ja kovin pitkälle analysoitua tietoa tarjoavia tahoja, hän toteaa.
Droonit ovat muuttaneet sodan luonteen
Vaikka minuuttiarviot ovat kyseenalaisia, Kastehelmi vahvistaa, että drooniteknologia on tehnyt taistelukentästä erittäin tappavan.
– Drooniteknologia on erittäin merkittävä tekijä siinä, miksi taistelukenttä on muotoutunut sellaiseksi kuin se on. Ajoneuvojen ja panssarivaunujen käyttö etulinjassa on huomattavasti vaikeampaa kuin aiemmin, Kastehelmi selittää.
Droonit havaitsevat kaikki suuremmat liikkeet ja myös reagoivat niihin vauhdilla.
– Se on todella tappavaa myös yksittäiselle sotilaalle.
Ukraina aiheuttaa Kastehelmen mukaan huomattavia miestappioita Venäjälle joka kuukausi, ja suurin osa näistä tappioista syntyy juuri drooneista. Osa syntyy tykistöstä ja hyvin vähäinen määrä jalkaväen aseistuksesta.
”Dystooppinen kuoleman kenttä”
Venäläisten sotilaiden osaaminen on Kastehelmen mukaan usein heikkoa, erityisesti kun puhutaan tuoreeltaan rekrytoiduista, tavanomaisiin hyökkäystehtäviin päätyvistä henkilöistä.
– Tätä porukkaa käytetään pääosin hyökkäyksiin, joissa mahdollisuus kuolla on erittäin korkea, Kastehelmi sanoo.
Hän kuvailee venäläisen sotilaan tilannetta taistelukentällä karuksi.
– Etulinjan alue on jo valmiiksi erittäin vaarallinen paikka, ja näille venäläissotilaille se osaamattomuus- ja kokemattomuusfaktori muuttaa sen täysin dystooppiseksi kuoleman kentäksi. On todella karua olla se venäläinen sotilas, joka rynnäköi kohti ukrainalaisasemia.
Kastehelmi ei kiistä, että osa sotilaista kuolee hyvinkin nopeasti.
– On tiedossa useampiakin tapauksia, että värvätty saattaa kuolla hyvinkin lyhyen ajan sisällä värväytymisestään. Osalle porukasta todellakin käy niin, että ei välttämättä pysy elossa montaa viikkoa, hän sanoo.
– Mutta se riippuu tietysti vähän tehtävästä ja rintamalohkosta. Yleisesti ottaen venäläisjoukot menettävät edelleen valtavasti miehiä, vaikka ne saavuttavat yhä vähemmän.
Kastehelmi arvioi, että yhtä ukrainalaista kohden kuolee tällä hetkellä noin neljä tai viisi venäläissotilasta – joillain alueilla kenties enemmänkin.
– Venäjän armeijassa yksittäisen taistelijan henki ei ole mitenkään arvokas. Niitä kyllä tuhlataan aika surutta, ja sen kertovat nämä kuukausittaiset tappiolukematkin, hän toteaa.
Venäjä kykenee jatkamaan – toistaiseksi
Kastehelmen mukaan Venäjä kykenee jatkamaan sotaa, vaikka sen kuukausittaiset tappiot ovat yli 30 000 sotilasta.
– Venäjä rekrytoi edelleen joka kuukausi vähintään sen verran sotilaita, että he pystyvät korvaamaan suuren osan tappioistaan, hän sanoo.
Pääosin kyse on enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesta rekrytoinnista. Venäjä maksaa melko hyviä korvauksia suhteessa varsinkin köyhien alueiden palkkatasoon.
– Toki tänä vuonna tämä järjestelmä on eri viitteiden perusteella ainakin hieman alkanut yskimään, Kastehelmi huomauttaa.
Hän ei kuitenkaan sulje pois uutta liikekannallepanoa, jos tilanne pahenee.
– Venäjä ei päästä enää uudestaan syntymään sellaista tilannetta kuin vuonna 2022, jossa miespula on käynyt niin huutavaksi, että rintama ei pysy enää kunnolla kasassa. Jos lisää väkeä tarvitaan, uskoisin, että siellä ollaan valmiita harkitsemaan ja jopa toteuttamaan uusi kierros.
Black Bird Groupin Kastehelmi ei usko sodan päättyvän nopeasti.
– En ainakaan pidätä henkeäni, että se päättyisi tänä vuonna. Eiköhän se tuonne ensi vuoden puolelle hyvinkin mene, hän arvioi.
Black Bird Group on suomalainen turvallisuus- ja puolustusaiheiseen analyysiin ja koulutuksiin keskittyvä organisaatio, joka seuraa erityisesti Venäjän sotilastoimintaa ja Ukrainan sotaa.