Saarnenjalosoukkoa on löydetty ensimmäistä kertaa Euroopan unionin alueelta, Ruokavirasto tiedottaa.
Kyseessä on karanteenituhooja, jonka toukat syövät saarnien kuoren alla olevia solukoita. Tämä johtaa saarnien heikkenemiseen ja lopulta kuolemaan.
Soukkoja on havaittu Slovakiassa ja Unkarissa lähellä Ukrainan rajaa, ja alueilla on nähty myös toukkien aiheuttamia tuhoja.
– Saarnenjalosoukon mahdollinen leviäminen Euroopassa voisi uhata saarnimetsiä laajasti, sanoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Paula Lilja tiedotteessa.
EU-maiden viranomaisilla on velvollisuus hävittää todetut saarnenjalosoukkoesiintymät.
Levinnyt lähelle Suomea
Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on peräisin Itä-Aasiasta, josta se on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja itäiseen Eurooppaan.
Euroopan puoleisella Venäjällä saarnenjalosoukko havaittiin vuonna 2007, Ukrainassa vuonna 2019 ja Valko-Venäjällä vuonna 2025.
Suomea lähin esiintymä on havaittu Pietarissa.
Vaikka lajia ei ole havaittu Suomessa, Ruokavirasto korostaa varhaisen havaitsemisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Virastolla on valmiussuunnitelma leviämisen varalta, ja se kartoittaa tilannetta pyydysten avulla.
Heti yhteys Ruokavirastoon
Ruokavirasto pyytää ilmoittamaan epäillyistä saarnenjalosoukoista heti.
Toukka jättää puun kuoren alle nauhamaisia käytäviä, joihin pakkautuu hienoa vaaleanruskeaa purua. Tuhoutuvan saarnin tunnistaa kaarnan halkeilusta, lehtien kellastumisesta ja oksien kuolemisesta sekä mahdollisista lisäversoista rungon alaosassa.
Rungossa voi näkyä myös D-kirjaimen muotoisia aikuisten kuoriaisten ulostereikiä, jotka ovat 3–4 millin pituisia.
Aikuista saarnenjalosoukkoa on vaikea tunnistaa, koska Suomessa on muita samannäköisiä lajeja. Saarnenjalosoukko on metallisen vihreä, noin sentin pituinen ja kolme milliä leveä. Kuoriaisen takaruumiin yläpinta on punainen.
Ruokavirasto pyytää ilmoittamaan epäillyistä saarnenjalosoukoista heti. Saarnien sijaintitietoja voi lisäksi tallentaa Laji.fi-tietokantaan, mikä helpottaa viranomaisten kartoitustyötä.
