Puoli miljoonaa turkiseläintä tapettiin Suomessa – Valtio maksoi laittoman suuret korvaukset
Ruokavirasto on saanut huomautuksen Valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV).
VTV:n marraskuisen ratkaisun mukaan Ruokavirasto on myöntänyt turkiseläinten lopettamiskorvauksia turkistarhoille eläintautilain vastaisesti.
Valtio maksoi korvauksia turkistarhoille sen jälkeen, kun Suomen tarhoihin levisi lintuinfluenssaa loppukesästä 2023. Taudin torjumiseksi yli seitsemälläkymmenellä turkistarhalla lopetettiin yhteensä lähes puoli miljoonaa eläintä.
Eläinsuojelujärjestö Animalia kanteli korvauksista VTV:lle vuonna 2024. Järjestön mukaan Ruokavirasto laski korvaussummat väärin perustein.
Järjestö lähetti nyt tulleen kanteluratkaisun Iltalehden nähtäväksi. VTV:stä vahvistetaan, että huomautus on annettu.
Tästä on kyse
Eläintautilain mukaan eläintautien torjumiseen liittyvän lopetuskorvauksen suuruus on eläimen käypä arvo. Lain mukaan käyväksi arvoksi katsotaan arvo, joka eläimellä on juuri ennen kuin epäily eläintaudista herää tai se vahvistetaan.
Ruokavirasto arvioi lopetuskorvausten suuruuksia hakijakohtaisesti. Se selvitti yrityksiltä muun muassa tietoja niiden toteutuneista myynneistä ja hyödynsi laskelmissaan myös esimerkiksi maanlaajuisia huutokauppatietoja.
Yrityskohtaisissa korvauspäätöksissä Ruokavirasto määritteli eläimen käyvän arvon laskemalla kunkin yrityksen myyntihintojen keskiarvon viimeksi kuluneilta kymmeneltä vuodelta.
Ruokavirasto laski kullekin myyntikaudelle keskimyyntihinnan, ja näistä summista vielä kymmenen vuoden keskiarvot. Laskelmissaan virasto jätti huomioimatta aikavälin suurimman ja pienimmän hinnan.
Ruokavirasto perusteli laskentatapaa nahkojen jyrkällä hintavaihtelulla ja sillä, että nahkoja voidaan myös säilyttää ja myydä myöhemmin eri hinnalla. Lisäksi Ruokavirasto perusteli, ettei kaikilla yrityksillä ollut ollut myyntejä epidemiaa edeltäneellä myyntikaudella.
Liian suuret
VTV:n mukaan eläinten käyvän arvon määrittäminen kymmenen vuoden keskiarvon perusteella oli vastoin lakia.
VTV katsoi, että niille yrityksille, joilta edellisen myyntikauden hintatietoja oli saatavilla, korvaukset olisi pitänyt laskea niiden perusteella.
Viraston selvityksen mukaan myyntihinnat olivat lasketun aikavälin alkupäässä pääosin suurempia kuin epidemian puhkeamisen aikaan.
Valvontayksikön johtaja Matti Okko vahvistaa Iltalehdelle, että korvausten määrittelyyn käytetyn ajanjakson perusteella korvausten yhteissumma on voinut nousta selvästi suuremmaksi kuin mitä sen olisi käypien arvojen perusteella pitänyt olla.
Lopetuskorvauksia maksettiin yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.