Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain lähteisiinsä perustuen, että Puolustusvoimien sisällä on kritiikkiä sitä kohtaan, miten hyvin Ukrainan sodan opit otetaan huomioon varusmiesten koulutuksessa.
Lehden mukaan kritiikin ydin koskee tiettyjen joukkojen perustaistelumenetelmiä. Niiden katsottaisiin altistavan sotilaita drooneille.
Pohdintaa herättää myös se, miten droonitoiminta Puolustusvoimissa organisoidaan ja miten drooneja, droonivaroittimia ja häirintälaitteita saadaan käyttöön varusmieskoulutuksessa.
Iltalehti tiedusteli tällä viikolla Tampereella kokoomuksen ministeriryhmän kokouksen yhteydessä puolustusministeri Antti Häkkäseltä (kok), millaisia ajatuksia Puolustusvoimien sisältä julkisuuteen tullut kritiikki herättää.
Häkkänen haluaa ensi alkuun muistuttaa, että kaikissa sodissa historian aikana on tullut käyttöön uutta teknologiaa ja tekniikkaa, jotka muuttavat sodankäynnin ja puolustautumisen tapaa.
– Ukrainan ja Venäjän sodassa droonit ovat tulleet massiivisesti uutena, monin tavoin aika mullistavanakin tekijänä. Tämä on täysin tiedostettu ja hyvin tarkalla tilannekuvalla analysoitu myös Suomen puolustuksen tarpeisiin, Häkkänen sanoo.
Hän painottaa, että Suomessa on tehty investointeja ja resurssit ovat kasvaneet. Esimerkiksi droonien siirtäminen harjoituskäytäntöön isossa järjestelmässä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.
– Pitää toimita turvallisesti, hallitusti ja järjestelmällisesti. Drooneja tuodaan koko ajan. Puolustusvoimia on tähän kiritetty myös. Siellä on hyvä tilannekuva. Laitteita ja kalustoa on hankittu koko ajan lisää ja sitä levitetään kaikkien puolustushaarojen koulutukseen, Häkkänen sanoo.
”Etenee ihan oikeaan suuntaan”
Häkkänen muistuttaa myös, että sotilaan perustaitojen koulutus on yhä tärkeää Puolustusvoimain koulutuksessa.
– Uutena pilarina droonit tulevat yhä vahvemmin kaikkeen mukaan.
Puolustusvoimien droonitoiminnan organisointi on työnjaossa kenraalikunnan asia.
– Tämän hetken organisointi on katsottu riittäväksi, Häkkänen summaa.
– Minulla puolustusministerinä on vastuu siitä, että Suomi kehittää puolustuskykyä nimenomaan tulevaisuuden uhkakuvia ajatellen.
Uhkakuvista Häkkänen nostaa esiin myös Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean kehittyvän yhteistyön ja teknologisen kehityksen muodostamat uhat.
– Kaikki nämä uudet uhat, muun muassa droonisodankäynti, pitää ottaa erittäin vakavasti. Investointeja on nyt jo lisätty ja Puolustusvoimien johto jalkauttaa niitä koko ajan yhä enemmän reserviläis- ja varusmieskoulutukseen ja kalustohankintoihin. Olen saanut näistä selvitykseen ja se etenee ihan oikeaan suuntaan. Toki iso laiva myös elää ja kääntyy hitaasti, mutta päätösten kanssa pitää myös pystyä elämään vuosikausia.
Oletko joutunut kovistelemaan jossakin asiassa?
– En sano kovistelemaan, mutta puolustusministerinä juridisesti tulosohjaan Puolustusvoimia ja siellä on tämä asia otettu erittäin vakavasti.
Miten huolestuttavaa on kuitenkin, että tulee ihan päinvastaista viestiä, mennään isolla joukolla drooniparvea vastaan?
– Vielä ei ole koko organisaatio ja sodankäynnin toimintatavat uudistettu. Mutta uudistamista tehdään. Edelleen pitää muistaa, että Ukrainan opeissa on uutta teknologiaa, sodankäynnin tapaa ja droonit. Mutta samaan aikaan on erittäin merkittävä määrä juuri sellaista taistelu- ja puolustustoiminnan tapaa, johon Suomikin on varautunut ja kouluttanut.
Julkinen keskustelu hyväksi
Häkkäsen mukaan hyvä esimerkki Suomen arvostuksesta on, että Ukraina on toivonut Suomelta tukipyynnöin nimenomaan maanpuolustuksen koulutusosaamista pitäen sitä kriittisen tärkeänä.
Tukipyynnöt koskevat myös normaalia tulivoimaa, tykistöä panssareita ja hävittäjiä. Ukraina puolestaan on drooneissa maailman kärkivaltio.
– Kyllä Suomi on varautunut oikein, mutta droonit tulevat isona mullistavana tekijänä.
Häkkäsen mielestä julkinen keskustelu asiasta on pelkästään hyväksi.
– Vaikka joudumme pääosan työstä tekemään puolustushallinnossa turvaluokitetusti sekä yhdessä Ukrainan ja Nato-maiden kanssa tietysti yhdessä eduskunnan kanssa tiiviillä vuoropuhelulla, silti julkista keskustelua puolustushankinnoista ja teknologioista pitää käydä. Viime kädessä suomalainen veronmaksaja maksaa kaiken ja viime kädessä suomalainen reserviläinen tarvitsee sen kaluston.
Häkkänen huomauttaa myös, että Nato tekee syvää yhteistyötä sodankäynnin oppien jalkauttamisessa koko Naton puolustukseen.
Drooneihin liittyen myös neuvotellaan Ukrainan kanssa ukrainalaisten tuotteiden teollista tuotantoa Suomeen.
”Se maailma on tavallaan mennyttä aikaa”
Tiistaina Tampereella Iltalehden haastattelussa Häkkänen kommentoi myös sitä, että Yhdysvallat oli lähestynyt Suomea ja muita liittolaisiaan selvityspyynnöllä.
Häkkänen sai pohdittavakseen myös kysymyksen, onko Venäjä aloittamassa Ukrainan sotaan liittyvän ison liikekannallepanon syksyistä duuman vaalien jälkeen.
Yksi Häkkäsen haastattelun teemoista käsitteli puolustusministerin näkemyksiä SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemoitumisesta.
Kokoomuksesta on viime aikoina pyritty kovistelemaan SDP:tä siitä, onko puolueen linja yhtenäinen. Tikun nokkaan on nostettu sisäisen turvallisuuden kysymyksistä muun muassa sitä, että SDP:n ryhmä on hajonnut rajaturvallisuuslaista äänestettäessä.
Isoista puolueista SDP:tä ei saatu myöskään mukaan sopuun keväällä puhuttaneista ydinaselinjauksista puolueen kritisoitua parlamentaarista valmistelua ja Häkkästä. Edessä siintävästä tiedustelulakien päivittämisen kiireellisyydestäkin on eripuraa.
Antti Häkkänen sanoo, että hänellä ei ole epäilystä puheenjohtaja Antti Lindtmanin ajattelusta turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
– Mutta onko sosialidemokraattinen puolue kykenevä yhtenäiseen linjaan tilanteessa, jossa Suomen turvallisuuden eteen tarvitaan joka vuosi koko ajan hyvin poikkeuksellisiakin päätöksiä.
Häkkänen mukaan SDP:ssä on vasemmistolaita, joka ”on ajatellut, että voidaan elää puhdasoppisessa teoreettisessa maailmassa”.
– Se maailma on tavallaan mennyttä aikaa. Meillä on naapuri, joka hyödyntää kaikkia meidän oikeusjärjestelmämme pienimpiäkin aukkoja horjuttaakseen hienoa kotimaatamme. Sen takia valitettavasti epäilen SDP:n ja muun vasemmiston kykyä ratkoa näitä viheliäisiä ongelmia liittyen hybridivaikuttamisen torjuntaan, rajaturvallisuuteen, moniin muihin poikkeuksellisiinkin keinoihin, joita tulemme tarvitsemaan, Häkkänen sanoo.
”Kyllä näistä pitää olla selvät nuotit”
Häkkäsen mielestä ensi vaalikauden kaksi suurinta linjakokonaisuutta ovat talouspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan linja.
– Turvallisuuspolitiikan kokonaisuudessa on sellaisia nurkkapultteja, joissa toivoisin SDP:ltä selkeyttä ja yhtenäisyyttä.
Häkkänen puhuu muun muassa puolustusyhteistyöstä amerikkalaisten ja israelilaisten kanssa.
– Kyllä näistä pitää olla selvät nuotit. Maailma ei ole ihan niin kiva kuin haluaisimme tai pelkästään peilikuva suomalaisittain katsottuna.
Häkkänen toteaa, että isossa kuvassa Suomessa on aina ollut pyrkimys löytää ulko- ja turvallisuuspolitiikassa konsensus.
– Mutta haluan vähän ehkä Lindtmanille teroittaa, että ei konsensus pienimmän yhteisön nimittäjän johdosta, mikä heikentäisi Suomen turvallisuutta.
Häkkäsen tulkinnassa esimerkiksi ydinenergialakikiistassa SDP:stä olisi peräänkuulutettu, että laki olisi pitänyt vesittää konsensuksen saamiseksi.
– Tässä on ehkä vähän vielä toivomisen varaa, mutta ehkä silti haluan maltillisesti korostaa, että pääosassa puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asioista on hyvä yhteisymmärrys ja laajakin yhteisymmärrys. Toivon vain, että näissä kipupisteissä, joita tässä on välillä noussut, olisi myös mahdollisimman vahva yhteinen linja.
