Marraskuussa villisioilla alkaa kiima-aika, mikä saa urokset liikkeelle. Villisikojen liikkumisen lisääntyminen voi kasvattaa riskiä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisestä laajemmalle alueelle, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kunnasranta pitää kuitenkin epätodennäköisenä urosten liikkumista kovin kauas nykyisiltä alueiltaan.
– Ei urosten kannata hirmuisia matkoja lähteä vaeltamaan, koska ne liikkuvat naaraslaumojen välillä, Kunnasranta sanoo.
Tyypillisesti villisikanaaraat liikkuvat laumoissa jälkeläistensä kanssa. Kiima-aikaan urokset etsivät sopivaa parittelukumppania näistä laumoista.
Metsäalan asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Stefan Borgman kuvaili etujärjestön tiedotteessa tartuntavyöhykkeen tilannetta kestämättömäksi. Borgmanin mukaan tiukempiin toimiin pitäisi ryhtyä välittömästi, ennen villisikojen kiima-aikaa.
Yhdistys vaatii villisikojen ruokinnan kieltämistä ja kannan leikkaamisen aloittamista varotoimena. Kunnasrannan mukaan viranomaiset ovat jo ottaneet tehokkaimmat keinot käyttöön tautitilanteen rauhoittamiseksi.
Suomessa villisikoja on eniten Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Niitä on havaittu myös muualla Suomessa, pääasiassa maan etelä- ja länsiosissa.
Tämä on suurin riski
Lisääntymisaikaa pidemmälle villisiat liikkuvat keväällä ja alkukesällä, kun nuoret villisiat levittäytyvät uusille elinalueille. Tämä on Kunnasrannan mukaan kriittisin aika taudin leviämisen kannalta.
Pisimmillään villisian on havaittu vaeltaneen Suomessa 160 kilometriä pitkän matkan suorana etäisyytenä. Todellisuudessa vaellettu matka on vielä pidempi.
– Villisika on hyvin omille alueille uskollinen sitten, kun se on vakiinnuttanut sinne omat elinpiirinsä.
Ensimmäinen Suomessa havaittu ASF-tapaus todettiin 30. heinäkuuta. Kunnasrannan mukaan taudin saapuminen Suomeen ei tullut täytenä yllätyksenä, ja siihen oli varauduttu.
Tautiriskin vuoksi villisikaa on metsästetty tehokkaasti ja ulkomaiselle lihalle on asetettu tuontikieltoja. Tammikuussa 2026 Suomessa oli arviolta 2 380 villisikaa. Luken mukaan keskeisin tekijä suomalaisen villisikakannan kasvun hallinnassa on ollut metsästys.
Ruotsissa havaittiin afrikkalaista sikaruttoa ensimmäistä kertaa syksyllä 2023. Ruotsi ryhtyi rajoitustoimiin taudin poistamiseksi, ja noin vuosi ensimmäisen tautitapauksen jälkeen Ruotsi ilmoitti vapautuneensa taudista. Ruokavirasto on pitänyt afrikkalaista sikaruttoa vakavana uhkana Suomelle ja todennut taudista vapautumisen olevan vaikeaa.
Suomessa on todettu heinä- elokuun aikana afrikkalaista sikaruttoa yhteensä 19 luonnonvaraisessa villisiassa. Tautia on havaittu ainoastaan Virolahden alueella kuolleista villisioista. Ruokavirasto jatkaa villisikojen etsintää tartuntavyöhykkeellä epidemian laajuuden selvittämiseksi.
Tartuntavyöhykkeeseen kuuluvat Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä Lappeenrannan eteläosa. Tautia on havaittu tämän vyöhykkeen sisälle perustetulla ydinalueella. Metsässä liikkumista, metsästystä ja metsätyötä on rajoitettu tartuntavyöhykkeellä.
