Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi Pietarissa järjestetyssä mediatilaisuudessa Venäjän olevan valmis tekemään rauhansopimuksen Ukrainan kanssa, mutta hän painotti, että Ukrainan on tehtävä kompromisseja, jolloin konflikti voi loppua hyvinkin nopeasti.
Putin henkilökohtaisesti ei usko, että Ukrainan hallinto on valmis kompromisseihin.
Putin sanoi myös Venäjän tekevän kompromisseja, ja sitä myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli häneltä pyytänyt Alaskassa järjestetyssä tapaamisessa elokuussa 2025.
Putin kertoi tilaisuudessa rintamatilanteen Ukrainasta. Hän väittää Venäjän edenneen Ukrainassa 2 440 neliökilometriä. Avoimiin lähteisiin perustuva ukrainalainen karttapalvelu Deep State puolestaan hiljattain väitti Venäjän menettäneen toukokuussa enemmän alueita kuin se onnistui valtaamaan niitä Ukrainalta. Palvelun mukaan Venäjä valtasi vain 14 neliökilometriä toukokuussa.
Putinin mukaan Venäjä hallitsee 85 prosenttia Donetskin alueesta, 80 prosenttia Zaporižžjan alueesta ja 100 prosenttia Luhanskin alueesta. Putin väittää Ukrainalla olevan "katastrofaalinen pula sotilaista".
Presidentti kuitenkin myönsi, että Ukraina on onnistunut iskemään Venäjän ilmapuolustuksen läpi. Siksi sitä pitää Putinin mukaan vahvistaa.
Saksa: Neuvottelumahdollisuus Venäjän ja Euroopan välille avautumassa
Saksan hallitus arvioi, että Venäjän ja Euroopan välille on vähitellen avautumassa mahdollisuus keskusteluyhteyden rakentamiseen Ukrainan sodasta, kertoo uutistoimisto Reuters.
Reutersille nimettömänä puhunut Saksan hallituksen edustaja sanoi, että mahdolliset neuvottelut ovat kuitenkin vielä kuukausien päässä.
Hänen mukaansa keskeistä on löytää sellainen neuvottelumuoto, jota eurooppalaiset pitävät hyväksyttävänä. Keskustelut olisi myös käytävä tiiviissä yhteistyössä Ukrainan ja Yhdysvaltojen kanssa.
Saksalaisvirkamiehen mukaan viimeaikaiset tapahtumat taistelukentällä viittaavat siihen, että neuvottelujen käynnistyminen vie todennäköisesti kuukausia eikä viikkoja.
Vielä ei myöskään tiedetä, ketkä mahdollisia neuvotteluja johtaisivat, mutta Saksan, Ranskan ja Britannian odotetaan olevan niissä keskeisessä roolissa.
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas totesi toukokuun lopulla, että mahdollisissa neuvotteluissa käsiteltäisiin Ukrainan sodan lisäksi laajemmin Euroopan turvallisuutta. Hänen mukaansa Eurooppa voisi esittää Venäjälle myös ehtoja, kuten asevoimien supistamista.
Putin torppasi EU:n – Tuttu nimi nousi esiin
Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan EU ei voi toimia rauhanneuvottelijana Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa, mutta sillä voi olla positiivinen vaikutus Ukrainan suostuttelemisessa kompromissiin.
Putin ehdotti puhuessaan Pietarin talousfoorumissa kansainvälisille toimittajille, että entinen Saksan liittokansleri Gerhard Schröder, 82, voisi olla sopiva välittäjä Venäjän ja Euroopan välillä. Schröderiä pidetään Putinin lähipiiriläisenä. Putin on ehdottanut Schröderiä aikaisemminkin konfliktin välikädeksi.
– Ei hän ole ystäväni, Putin sanoi Pietarissa Reutersin mukaan.
Schröder toimi liittokanslerina vuosina 1998–2005. Tuolloin hän rakensi lämpimät suhteet Venäjään.
Putinin mukaan Trumpin ehdottama rauhansopimus voi toimia pohjana todelliselle rauhansopimukselle Ukrainan kanssa.
– Tulemme sopimaan sopimuksen laillisten edustajien kanssa, ehkä jopa Volodymyr Zelenskyin kanssa, Putin kertoi.
Putin lisäsi, että lakimiehet ovat oikea taho päättämään, onko Zelenskyi laillinen presidentti.
Ukrainan tukipaketti etenee Yhdysvaltain kongressissa
Yhdysvaltain kongressi on äänestänyt Ukrainan sotilaallisen tuen ja Venäjään kohdistuvien uusien pakotteiden jatkokäsittelyn puolesta. Päätös hyväksyttiin äänin 218–204.
Republikaaniedustaja Don Baconin mukaan edustajainhuoneen odotetaan äänestävän lopullisesta hyväksynnästä torstaina.
Bacon kuvaili tilannetta viestipalvelu X:ssä ”Yhdysvaltain Churchill-hetkeksi” viitaten ratkaisevaan tilanteeseen, jossa maan on osoitettava johtajuutta ja päättäväisyyttä.
Keskustelu Ukrainan tuesta kiihtyi sen jälkeen, kun joukko republikaani- ja demokraattisenaattoreita vaati viime viikolla puolustusministeri Pete Hegsethiä osoittamaan Ukrainalle ja muille Itä-Euroopan liittolaismaille 600 miljoonan dollarin lisärahoituksen.
Pentagonin mukaan kumppanimaiden rahoitusosuudet ovat toistaiseksi riittäneet pitämään yllä Ukrainalle toimitettavien asejärjestelmien toimituksia. Euroopassa on kuitenkin kasvavaa huolta ohjelman tulevaisuudesta, sillä Yhdysvaltojen sotilaalliset resurssit ovat joutuneet entistä kovemmalle rasitukselle Iranin sodassa.
Ukrainan tukeminen jakaa edelleen mielipiteitä Yhdysvaltain politiikassa, mutta tuore äänestystulos osoittaa, että kongressin enemmistö kannattaa sotilaallisen tuen jatkamista.
Ukrainan EU-jäsenyys etenee
EU:n puheenjohtajamaa Kypros kertoi keskiviikkona aloittaneensa Ukrainan liittymisneuvottelujen valmistelun.
Kyproksen mukaan kyseessä on "merkittävä virstanpylväs".
Jäsenyysneuvotteluihin sisältyy kuusi neuvottelukokonaisuutta eli klusteria. Kypros valmistelee näistä ensimmäistä, joka käsittelee esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteita.
Virstanpylvään taustalla on pitkään Ukrainan jäsenyyttä vastustanut Unkari.
Keskiviikkoyönä Unkarin pääministeri Péter Magyar kertoi, että Unkari ja Ukraina olivat päässeet sopimukseen unkarilaisvähemmistön oikeuksista Ukrainassa, kertoo Euronews.
Sopimuksen myötä Unkari on valmiimpi kannattamaan Ukrainan jäsenyysneuvottelujen käynnistämistä. Magyarin mukaan Unkari vastustaa jäsenyysprosessin nopeuttamista.
Ukrainan edustajat eivät vahvistaneet maiden välisen sopimuksen sisältöä kyseiselle medialle.
Myös Moldovan jäsenyysneuvottelut nytkähtivät eteenpäin.
