Putinilla kylmäävä operaatio Euroopassa – Nämä heikkoudet paljastuivat
Venäjä on erittäin todennäköisesti toteuttanut Euroopassa laajamittaisen droonioperaation, joka on paljastanut useita heikkouksia eurooppalaisessa ilmapuolustuksessa, kertoo britannialainen turvallisuus- ja puolustusalan sekä kansainvälisen politiikan ajatushautomo IISS tuoreessa raportissaan.
Ajatushautomon mukaan Kremlillä on luultavasti ollut droonikampanjalleen useita tavoitteita.
Raportin mukaan drooneja lensi elokuun 2024 ja helmikuun 2026 välisenä aikana kymmeniä kertoja Naton jäsenmaiden ilmatiloissa. Droonien takia jouduttiin muun muassa useita kertoja sulkemaan merkittäviä siviililentokenttiä.
Droonit tunkeutuivat myös joidenkin Euroopan arkaluonteisimpien puolustuskohteiden turva-alueille. Näihin kuuluvat muun muassa Yhdysvaltojen B61-12-ydinpommeja isännöivät ydinaseiden yhteiskäyttöön tarkoitetut tukikohdat sekä Ranskan ballistisia ohjussukellusveneitä käyttävä Île Longuen laivastotukikohta.
Raportin mukaan on todennäköistä, että drooneja on laukaistu Venäjän ”varjolaivaston” alusten kyydistä.
Droonikampanja ajoittui suurimmaksi osaksi vuoden 2025 loppupuoliskolle, ja Venäjä pystyi toimimaan suurelta osin rankaisemattomasti eri puolilla Euroopan ilmatilaa.
– [Kampanja] merkitsi sekä taktisten onnistumisten sarjaa Kremlille että liittouman ilmapuolustuksen strategista epäonnistumista, raportin yhteenvedossa kirjoitetaan.
Kremlin onnistumisen syy liittyy siihen, että Euroopan ilmapuolustus on suunniteltu havaitsemaan ja torjumaan perinteisiä ilmauhkia. Sen sijaan halpojen droonien kiistettävissä oleviin tunkeutumisiin järjestelmä ei ollut valmis.
Euroopan maiden on ollut vaikea suoraan osoittaa, että droonit olivat Venäjän ohjaamia. Raportin mukaan droonihavaintojen laajempaa kuvaa ei kuitenkaan voida selittää pelkällä opportunismilla.
Haastatteluissa eurooppalaiset viranomaiset sanovat myös, että maat keskittyvät omaan kansalliseen vastaukseensa, ja laajempi kokonaiskuvan muodostaminen Euroopan laajuisesti jää tämän varjoon.
Venäjän kampanja näytti raportin mukaan kerta toisensa jälkeen, että kynnys yhteisille vastatoimille on korkeampi kuin mitä Euroopan pelotepolitiikassa on perinteisesti oletettu.
Vaikka Nato, EU ja yksittäiset maat kehittävätkin droonivarautumista, jättää tilanne paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi käytössä olevat puuttumisen keinot ovat tällä hetkellä epäsymmetriset.
Baltian maista Latviassa ja Virossa drooneja on ammuttu alas hävittäjillä, mikä ei ole kustannustehokasta. Kyse oli ukrainalaisista drooneista, jotka olivat harhautuneet reitiltään.