Voice of Freedom Повна версія

”Pöyristyttävä” havainto Euroopasta: Venäjä-kauppa jyllää edelleen

· Main news

EU:n ja Venäjän välinen tavarakauppa jatkuu mittavana, vaikka se on supistunut Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Euroopan komission kauppatilastojen mukaan tavarakaupan arvo oli viime vuonna yli 58 miljardia euroa: EU toi Venäjältä tavaroita lähes 28 miljardilla eurolla ja vei sinne noin 30 miljardilla eurolla. Edellisvuonna EU:n ja Venäjän välisen tavarakaupan arvo oli yli 68 miljardia euroa.

Euroopan komission mukaan Venäjään kohdistuvat kauppapakotteet ovat tuottaneet tulosta. Komissio arvioi, että heinäkuuhun 2026 mennessä Venäjälle suuntautuvaan vientiin kohdistettujen rajoitusten ja kieltojen taloudellinen vaikutus on noussut yhteensä 49 miljardiin euroon. Se vastaa 56 prosenttia EU:n sotaa edeltäneestä viennistä Venäjälle. Venäjältä tulevaan tuontiin kohdistuvien toimien vaikutukseksi komissio arvioi noin 110 miljardia euroa eli 75 prosenttia sotaa edeltäneestä tuonnista.

Kaupankäynnin rajoittamisesta huolimatta EU oli viime vuonna edelleen Venäjän kolmanneksi suurin tavarakauppakumppani. Unionin osuus Venäjän koko tavarakaupasta oli noin 10 prosenttia.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen Petri Sarvamaa on lukuihin tyytymätön.

”On pöyristyttävää, että yli neljän vuoden sotimisen jälkeen Venäjä hyötyy vieläkin EU:n kanssa käytävästä kaupasta tässä mittakaavassa”, hän sanoo.

Venäjältä tuodaan Eurooppaan edelleen erityisesti energiaa. EU:n tuontia Venäjältä hallitsivat vuonna 2025 polttoaineet ja muut kaivannaistuotteet. Komission tuoteryhmittelyn mukaan niiden arvo oli noin 20 miljardia euroa. Lisäksi Venäjältä tuotiin muun muassa kemianteollisuuden tuotteita.

EU:n viennissä Venäjälle suurin ryhmä oli viime vuonna kemianteollisuuden tuotteet, joita vietiin noin 14,5 miljardilla eurolla. Seuraavana tulevien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden viennin arvo oli noin 5,7 miljardia euroa.

Pakotteiden toimeenpanossa eroja

Keskeinen ongelma Venäjä-kaupan jatkumiseen löytyy EU:n sisältä. Tilintarkastajat löysivät eroja Venäjä-pakotteiden toimeenpanossa eri jäsenmaiden tulliviranomaisten välillä. Eroja havaittiin muun muassa tullitarkastuksissa, pakotteita koskevien vapautusten käsittelyssä sekä muiden EU-maiden myöntämien vientilupien tunnustamisessa.

Tarkastajien mukaan erot voivat johtaa niin sanottuun oikeuspaikkakeinotteluun: talouden toimijat voivat pyrkiä hyödyntämään sitä, että pakotteita tulkitaan tai valvotaan yhdessä jäsenmaassa eri tavalla kuin toisessa.

Sarvamaan mukaan komission vastuulla on se, että kauppapakotteita koskevan lainsäädännön osin epäselvä kieli jättää tilaa erilaisille tulkinnoille.

”Lakien monitulkintaisuus on selkeä epäonnistuminen komissiolta. Sääntöjen pitää olla kaikille selvät, muuten sanktioilta katoaa pohja”, Sarvamaa sanoo.

Toinen ongelma on pakotteiden kiertäminen kolmansien maiden kautta. Raportin mukaan tiukimpien kieltojen alaisten korkean prioriteetin tuotteiden, kuten mikrosirujen, suora vienti EU:sta Venäjälle on käytännössä saatu loppumaan.

Venäjä on kuitenkin pystynyt korvaamaan osan EU-kaupasta lisäämällä kauppaa kolmansien maiden, etenkin Kiinan, kanssa.

EU on kohdistanut vientirajoituksia muun muassa kaksikäyttötuotteisiin ja teknologiaan sekä Venäjän sotilaallisen ja teknologisen kapasiteetin kannalta merkityksellisiin tuotteisiin. EU on myös kiristänyt toimia kolmansiin maihin sijoittautuneita tahoja vastaan, joiden on katsottu osallistuvan vientirajoitusten kiertämiseen.

”Komission on pysyttävä perillä ja tilkittävä uusia kauppareittejä. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa kriittisiä tuotteita vuotaa Euroopasta Venäjälle”, Sarvamaa sanoo.

Suomen linja esimerkkinä

Tilintarkastajien raportissa Suomen allekirjoittama yhteistyösopimus Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Kroatian kanssa nostetaan malliesimerkiksi tulliviranomaisten käytäntöjen yhdenmukaistamisesta sekä pakotteiden kiertämisen ennaltaehkäisemisestä.

”Suomi on toiminut esimerkillisesti ja peräänkuuluttanut tiukkaa linjaa Venäjän suhteen, kuten nyt vaatiessamme EU:n laajuista kieltoa turistiviisumien myöntämiseen venäläisille”, Sarvamaa kehuu.

Hänen mukaansa EU:n pitäisi nyt saada jäljellä olevat aukot tukittua.

”Nyt olisi hyvä aika tilkitä viimeiset porsaanreiät ja varmistaa, ettei (Vladimir) Putinin sotakassa enää hyötyisi eurooppalaisesta kaupankäynnistä”, Sarvamaa sanoo.

Komission vastaus

Komission tiedottajan mukaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset otetaan vakavasti, mutta samalla komissio katsoo Venäjään kohdistuvien kauppapakotteiden jo tuottaneen tulosta.

”Pakotteiden alaisten tuotteiden kauppa on vähentynyt jyrkästi, ja pakotteilla on ollut merkittävä vaikutus Venäjän sotilaallisiin kykyihin. Jatkamme kuitenkin sääntöjen selkeyttämistä ja jäsenmaiden tukemista toimeenpanossa”, komission tiedottaja sanoo.

Komissio perustaa lisäksi uuden EU:n pakotetoimiston vahvistamaan pakotteiden yhdenmukaista toimeenpanoa sekä niiden kiertämisen torjuntaa.

FAKTAT

Tilintarkastustuomioistuimen neljä suositusta

1. Selkeyttäkää pakotesääntöjä

Komission pitäisi välttää pakotelainsäädännössä epäselviä ilmaisuja ja vähentää tullilainsäädännön ja pakotesääntöjen terminologisia eroja.

2. Selvittäkää jäsenmaiden väliset erot

Komission pitäisi analysoida perusteellisesti, kuinka yhdenmukaisesti EU-maat panevat pakotteita toimeen ja valvovat niitä. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää tullivalvontaan, jälkitarkastuksiin ja vientilupiin.

3. Parantakaa tiedonvaihtoa

Jäsenmaita pitäisi kannustaa käyttämään täysipainoisesti EU:n tullin riskienhallintajärjestelmää ja pakotetietorekisteriä. Tulliviranomaisille pitäisi myös varmistaa pääsy pakotteiden toimeenpanoon liittyviin keskitettyihin tietojärjestelmiin.

4. Mitatkaa pakotteiden todellista tehokkuutta

Komission pitäisi yhdistää nykyistä paremmin pakotteita koskeva tiedonkeruu ja seuranta sekä luoda kriteerit sille, miten pakotteiden vaikuttavuutta arvioidaan. Arviointeja pitäisi myös tehdä säännöllisesti.