Voice of Freedom Повна версія

Rajalaista kuohuu heti – Mauri Peltokangas ihmettelee kahta puoluetta: ”Omituista on”

· Politics

Hallintovaliokunnan mietintö niin sanotusta rajaturvallisuuslaista on valmistunut. Valiokunta katsoo, että lain voimassaoloa on välttämätöntä jatkaa turvallisuustilanteen vuoksi, eduskunta kertoo tiedotteessaan.

Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps) sanoi eduskunnassa medialle, että ”aika lailla copy pastena (suoraan kopioiden) mentiin” verraten aiempaan voimassaolon jatkamiseen. Hän muistuttaa tosin, että nyt lakia jatketaan peräti kahdella vuodella.

– Tässä maailmanajassa mielestäni ihan ok kaksi vuotta, Peltokangas kommentoi.

Rajaturvallisuuslaki eli laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi hyväksyttiin alun perin heinäkuussa 2024 kiireellisenä, ja sen voimassaoloa jatkettiin viime vuonna tämän vuoden loppuun asti. Lain tavoitteena on torjua Suomeen välineellistetyllä maahantulolla kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin, eduskunnan tiedotteessa todetaan.

Hallitus on esittänyt, että lain voimassaoloa jatketaan edelleen vuoden 2028 loppuun asti, mitä siis hallintovaliokunta tukee. Lain sisältöön ei ehdotettu muutoksia. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen muuttamattomana.

Yksi vastalause

Mietintöön sisältyy yksi vastalause, vasemmistoliitolta ja vihreiltä.

– Tältäkin osin ihan copy paste, Peltokangas sanoo.

Mitä ajattelet siitä, että he tekevät vastalauseen?

– Kyllähän se omituista on, että mikä tahansa suomalainen puolue ei voi tällaisessa vähän erikoisemmassa tilanteessa ajatella oikeasti Suomen turvallisuutta. Kyllähän rajalaki on sellainen, että jos se ei ole voimassa tällä hetkellä, kyllähän me lirissä olisimme, tai ainakin meillä olisi puuhaa jatkuvasti, Peltokangas näkee.

Hän sanoo myös pitävänsä toivottavana, että SDP saisi tällä kertaa rivit suoraksi rajalaista äänestettäessä.

– Se nähdään, onko siellä minkälainen meininki. Vähän vaikuttaa siltä, että eivät saa. Olisihan sekin eräänlainen uutispommi, että Suomen johtava puolue olisi aika lähellä valmis jopa kaataman tämän, Peltokangas sanoo.

Toisaalta SDP:n viime kevään puoluekokouksen linjauksen perusteella SDP:ssä on vahvaa odotusta, että aiemmin vastaan äänestäneet tukisivat nyt rajalakia.

Hallintovaliokunnan demarijäsenet Saku Nikkanen, Eveliina Heinäluoma, Paula Werning ja Juha Viitala pitävät rajaturvallisuuslain voimassaolon määräaikaista jatkamista välttämättömänä Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

– Koska turvallisuustilanteessa ei myöskään ole odotettavissa nopeita muutoksia parempaan suuntaan, on lain voimassaoloaikaa syytä jatkaa, hallintovaliokunnan sd-vastaava Nikkanen sanoi SDP:n tiedotteessa.

Viimeksi kun eduskunta äänesti lain jatkamisesta, SDP:n eduskuntaryhmästä Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar. Harakka on kertonut, ettei aio vastustaa enää rajalakia.

”Itä-Suomesta tulevana ymmärrän erittäin hyvin”

Keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen kommentoi Iltalehdelle viestitse, että turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla ei ole ainakaan rauhoittumaan päin.

– Keskustan eduskuntaryhmä on yksimielisesti ollut tukemassa rajaturvallisuuslain säätämistä aikaisemmin ja niin myös nyt, hän sanoo.

– Itä-Suomesta tulevana kansanedustajana ymmärrän erittäin hyvin välineellistetyn maahanmuuton riskin. Tämän lain jatkaminen kahdella vuodella on myös viesti vihamielisille valtioille. Olemme varautuneet, ja niiden ei kannata yrittää käyttää välineellistettyä maahanmuuttoa Suomea vastaan, Räsänen kommentoi.

Vihreiden valiokuntajäsen Alviina Alametsä perustelee vihreiden mukanaoloa vastalauseessa sanoen, että ”vihreät on puolueena kannattanut ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden huomioimista”.

– Vihreät on myös nähnyt ongelman siinä, että kun tulee vaikkapa toisinajattelijoita turvapaikanhakijoina, niin kyllä me näemme, että se on myös Suomen etu, että he pääsevät Venäjältä pois, Alametsä sanoo.

”Laki on räikeässä ristiriidassa Suomen perustuslain, Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Lakia ei olisi tullut hyväksyä poikkeuslakina eikä sen voimassaoloa tulisi jatkaa. Suomella on oikeus ja velvollisuus valvoa rajojaan ja turvata kansallista turvallisuutta. Suomen tulee vastata autoritaarisen, kansainvälisestä oikeudesta piittaamattoman ja raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän toimiin. Tämä ei kuitenkaan oikeuta tai edellytä hylkäämään Suomen omaa oikeusvaltiota, perustuslain keskeisiä ratkaisuja ja sitoutumista kansainväliseen oikeuteen”, vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa muun muassa sanotaan.

Toistaiseksi ei sovellettu

Rajaturvallisuuslaissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyydessä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Eduskunnan tiedotteessa muistutetaan, että laki koskee tilannetta, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä.

Valtioneuvosto toteaa rajoituspäätöksen tarpeen yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätöksen voi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Lakia ei ole toistaiseksi sovellettu.

Turvallisuustilanne jatkuu jännitteisenä

Eduskunnan tiedotteessa kerrotaan, että hallintovaliokunnan asiassa saaman selvityksen mukaan turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla jatkuu jännitteisenä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan takia.

Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla jatkuu edelleen korkeana. Tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa on edellisen kerran jatkettu, eikä turvallisuustilanteessa ole odotettavissa nopeita muutoksia parempaan suuntaan.

Hallintovaliokunta toteaa, että kansallisesti tai EU:ssa ei ole lain voimaantulon jälkeen tullut voimaan sellaista uutta lainsäädäntöä, jolla olisi merkitystä rajaturvallisuuslain tarpeen arvioinnissa. Nykyiset menettelyt antavat keinoja tilanteen hallintaan, mutta niillä ei pystytä tehokkaasti torjumaan tai ennalta estämään vihamielisen valtion Suomeen kohdistamaa painostamista.

Asian käsittely jatkuu seuraavaksi eduskunnan täysistunnossa. Täysistunto käsittelee asiaa hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.

Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus käsitellään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tavallisesti perustuslain säätämisjärjestys edellyttää, että lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien yli. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos eduskunnan täysistunto julistaa lakiehdotuksen kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.