Voice of Freedom Повна версія

Raju sote-riita repesi – ”Kaikki karmeus on toteutunut”

· Main news

Oppositiopuolue keskusta on esittänyt hallitukselle epäluottamusta sote-välikysymyskeskustelussa.

Epäluottamuslauseita kuultiin muiltakin oppositiopuolueilta.

Eduskunta on käsitellyt keskiviikkona keskustan välikysymystä, jonka keskiössä on soten puutteelliseksi osoittautunut rahoitusmalli. Keskustan mielestä hallituksen olisi pitänyt korjata mallia perusteellisesti, eikä viedä läpi vain ”pientä hienosäätöä”. Vuosikausia valmisteltu sote-uudistus vietiin maaliin Sanna Marinin (sd) hallituksen kaudella, eikä keskusta odottanut siitä heti valmista.

– Olemme esittäneet käynnissä olevien arviointimenettelyjen keskeyttämistä siihen asti, että rahoitusjärjestelmän ongelmat korjataan. Olemme esittäneet hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen, jotta niitä ei pakoteta tekemään hätäisiä ratkaisuja, joiden seurauksia ihmiset joutuvat kantamaan vuosia, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi aloituspuheenvuorossaan.

– Rahoitusjärjestelmän pitää tunnistaa ihmisten todelliset tarpeet ja alueiden erilaiset olosuhteet. Myös THL on varoittanut hyvinvointialueiden taloudellisen eriytymisen kasvusta ja todennut, että rahoitusmallia on tarpeen uudistaa. Palvelujen saatavuudessa ja riittävyydessä on huomattavia alueellisia eroja. Tämä on vakava viesti.

Keskustan ryhmäpuheen pitänyt varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi muistutti varoittaneensa ”hallituksen leikkausten seurauksista lähipalveluille” ja kannatti Kaikkosen epäluottamusehdotusta.

– Valitettavasti kaikki karmeus on toteutunut tai toteutumassa, Kemppi sanoi.

Oppositiopuolue SDP:n ryhmäpuheen piti kansanedustaja Kim Berg, jonka mukaan hyvinvointialueiden aloitusvuoden poikkeuksellinen inflaatio ja sitä kautta korkeaksi nousseet kustannukset ovat todellinen syy hyvinvointialueiden vaikeaan tilanteeseen. Hänen mukaansa hyvinvointialueilta ”on leikattu rajusti ilman riittävää kokonaisarviota leikkausten vaikutuksista ihmisten palveluihin”. SDP haluaa pitää kiinni kahden viikon hoitotakuusta, jonka hallitus on pidentänyt kolmeen kuukauteen.

– Olemme samaa mieltä keskustan kanssa, että nykyisen rahoitusmallin ongelmat on korjattava, rahoituksen ennakoitavuutta vahvistettava ja ihmisen ihmisten erilaiset palvelutarpeet huomioitava nykyistä paremmin, Berg sanoi.

– Yksityisiä terveyspalveluja on tuettu voimakkaasti ja Kela korvausjärjestelmää on muutettu kerta toisensa jälkeen. Monelle tavalliselle suomalaiselle kyyti on sen sijaan ollut kylmää. Hoito maksaa entistä enemmän, mutta hoitoonpääsy on entistä vaikeampaa.

Myös oppositiopuolue vihreät vaatii rahoitusmallin korjaamista ja muistutti terveyskeskusmaksujen korotuksista.

– Rahoitusmalli palkitsee nyt liikaa diagnoosien kirjaamisesta eikä siitä, että ihmiset pysyvät terveinä. Malliin on otettava mukaan esimerkiksi Psykologiliiton esittämiä mittareita, kuten yksinäisyyden kokemus, koulu-uupumus ja mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot, sanoi kansanedustaja Alviina Alametsä (vihr) ryhmäpuheenvuorossa.

Vasemmistoliiton mielestä kiireettömään hoitoon omalle lääkärille on päästävä viikon sisällä maksutta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas) huomautti, että pelkästään viime vuonna hyvinvointialueet joutuivat irtisanomaan yli 1300 hoitajaa ja muuta sote-ammattilaista.

– Ensi vuoden budjetissa on hallitus leikkaa sote rahoitusta jälleen yli kahdellasadalla miljoonalla eurolla. Saivartelu sote rahoituksen nimellisellä kasvulla ei auta niitä vanhuksia, jotka jäävät avuttomina kotiinsa ilman hoivaa, kun rahoitus jää yhä rankemmin jälkeen palvelutarpeen kasvusta. Eikä se auta niitä ihmisiä, jotka joutuvat nyt perumaan leikkauksia, kun asiakasmaksuihin ei ole varaa, Pekonen sanoi.

Hallitus vetoaa siihen, että soten rahoitus on kasvanut kuluvalla kaudella, mutta ei yhtä nopeasti kuin kustannukset monin paikoin.

Näin vastaa hallitus

Kunta- ja alueministeri Aino-Kaisa Ikonen (kok) korosti hallituksen vastauksessa, että alueiden suunta on kääntynyt, talous on plussalla ja hoitoon pääsee aiempaa nopeammin. Hänen mukaansa keskusta vaatii toimia, jotka hallitus on jo tehnyt, eikä uutta rahoitusmallia voi tehdä hötkyillen vaan tutkitun tiedon pohjalta yhdessä kaikkien puolueiden kanssa.

Hyvinvointialueet voivat nykyisin saada tietyin ehdoin lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Ikosen mukaan laki ei tunne arviointimenettelyjen keskeyttämistä poliittisin päätöksin, minkä keskusta viime kaudella ymmärsi. Ikonen kertoi pyytäneensä maan johtavia asiantuntijoita laatimaan esityksiä siitä, miten rahoitusmallia pitäisi korjata.

– Tämä on ilmeisesti keskustalle uutinen, mutta olemme jo antaneet alueille lisää aikaa. Hallitus muutti keväällä keskustan säätämää lakia niin, että alueet voivat hakea lykkäystä alijäämien kattamisvelvoitteeseen. Neljästätoista hakijasta yhdeksälle alueelle on jo myönnetty uusi määräaika, Ikonen sanoi.

– Viisas oppii muiden virheistä. Siksi tämä hallitus ei hötkyile epäonnistuneesta rahoitusmallista toiseen huonoon. Se ei olisi reilua alueillakaan. Uuden mallin suuntaviivoja rakennetaan asiantuntijoiden esitysten pohjalta parlamentaarisessa työryhmässä, jossa keskustakin on mukana.

Hallituspuolue perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen syytti Marinin hallitusta sote-uudistuksen ”runttaamisesta” eduskunnassa. Hän muistutti, että myös keskustalaisia oli tuolloin merkittävillä paikoilla.

Perussuomalaisten mielestä hallinto rakennettiin tarpeettoman raskaaksi. Juvosen mukaan hyvinvointialueita perustettiin nimenomaan keskustan ajama määrä, jonka lisäksi ”muut puolueet saivat kasvukeskuksia suosivan rahoitusmallin”. Tietojärjestelmiäkin jäi käyttöön satoja, Juvonen sanoi.

– Toisin sanoen piikki jätettiin auki. Valittu malli ei alun alkaenkaan vastannut tarkoitustaan, Juvonen tiivisti ryhmäpuheessa.

– Menettelyjen yleinen keskeyttäminen ei ratkaise näiden alueiden ongelmia. Se voi päinvastoin pitkittää niitä.

Myös kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) muistutti puolueensa varoittaneen alueiden eriarvoisista taloudellisista lähtökohdista, hallinnon paisumisesta ja rahoitusmallin puutteellisista kannustimista.

Diagnoosipainotteinen nykyrahoitus ei Räsäsen mukaan kannusta riittävästi ennaltaehkäisyyn, vaan palkitsee pahimmillaan alueen väestön sairastavuudesta. Hän vaatii myös hallintokustannusten karsimista, potilastietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamista ja hyvinvointialueiden ryhmärahoista luopumista.

– Hyvinvointialueet käyttävät edelleen turhaa rahaa erillisiin järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään. Myös hallinnollisia kustannuksia on edelleen karsittava. Aluevaltuustojen piilopuoluetuista, ryhmärahoista on luovuttava. Resurssit kuuluvat hoitotyöhön, eivät hallinnon paisuttamiseen, Räsänen sanoi hallituspuolue KD:n ryhmäpuheessa.