Rajut huhut leviävät Kiinasta
Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping on paitsi voittanut valtakamppailun myös kahminut historiallisen paljon valtaa itselleen.
Iltalehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on selvää, että Xi on maansa voimakkain johtaja sitten itse Mao Zedongin.
Poikkeuksellinen tilanne herättää huolta Kiinan tulevaisuudesta. Sitä kuvastavat terveyshuhut, jotka lähtivät liikkeelle 72-vuotiaan Xin vierailtua Brics-kokouksessa Intiassa sekä Valkoisessa talossa syksyllä.
– Emme tiedä, pitävätkö huhut Xin sairastamisesta paikkansa, sillä puolue varjelee tiukasti johtajiensa terveystietoja, sanoo Business Finlandin vanhempi neuvonantaja ja Rusi-ajatushautomon vieraileva tutkija Sari Arho Havrén.
– Olennaisempaa on, ettei Xille ole nimetty seuraajaa. Se tekee hänen terveydestään poliittisesti paljon herkemmän kysymyksen.
Itä-Aasian asiantuntijan ja tietokirjailijan Teppo Turkin mukaan Xille on keskitetty liikaa valtaa Kiinan vakauden kustannuksella.
– Huhut kertovat enemmän Kiinan valtajärjestelmän haavoittuvuudesta kuin Xin todistetusta terveydentilasta. 73-vuotiaan Xin henkilökohtaisesta toimintakyvystä on tullut koko järjestelmän jatkuvuuskysymys.
– Huhut leviävät, koska vallanvaihdolle ei ole näkyvää suunnitelmaa ja johtajan terveydentila on valtiosalaisuus.
Kysymys Kiinan suunnasta on nyt erityisen ajankohtainen. Yhdysvaltain varaan tukeutuneet länsimaat ovat Donald Trumpin toisella presidentinkaudella jonottaneet hieromaan kauppoja Xin kanssa.
– Eikö olekin kiinnostavaa, että Kiina vaikuttaa nyt hyvin vakaalta maailmanvallalta, jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä? kysyi tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Kiinan hallinto perustelee vallan keskittämistä Xille vakaudella, aiempien johtajien virheiden korjaamisella, tehottoman byrokratian purkamisella sekä korruption torjumisella.
– Vallan keskittäminen voi näyttää vakaudelta, mutta pitkällä aikavälillä se lisää järjestelmän riskejä, Arho Havrén sanoo.
– Aiemmin seuraavan sukupolven johtajia nostettiin korkeisiin asemiin, ja heidän joukostaan nousi seuraava johtaja. Nyt tätä seuraajajärjestelmää ei ole. Nousevilta johtajilta on viety mahdollisuus edetä vallan huipulle, mikä on varmasti herättänyt tyytymättömyyttä.
Yksi mies
Kiinan kansantasavalta on aina ollut kommunistisen puolueen (KKP) johtama autoritaarinen puoluevaltio. Kaaokseen ja verilöylyihin päättyneen Maon kauden jälkeen valtaa päätettiin kuitenkin hajauttaa puolueen sisällä.
Kollektiivisen johtajuuden aika päättyi Xin noustua valtaan vuonna 2012. Tämä kävi selväksi viimeistään, kun ex-johtaja Hu Jintao talutettiin ulos vuoden 2022 puoluekokouksesta.
Xi antoi Hun kuulla kunniansa ”epäonnistumisistaan”, kuten KKP:n arvovallan murentamisesta ja päätöksenteon hajauttamisesta.
Nyt puolue – ja sitä mukaa koko Kiina – on tiukasti yhden miehen näpeissä. Xin vauhti kiihtyy ennestään, kuten armeijan johtoon tehdyt korruptionvastaiset puhdistukset osoittavat.
– Xin haastaminen hänen eläessään on vaarallista. Puhdistus voi tarkoittaa oman aseman lisäksi koko poliittisen verkoston ja perheen aseman menettämistä, sanoo Sari Arho Havrén.
Tutkijan mukaan Xi on hajottanut puolueen sisäiset valtaryhmittymät niin tehokkaasti, että opposition muodostaminen on vaikeaa.
– Se ei tarkoita, ettei puolueessa olisi sisäisiä jännitteitä.
Xi on tehnyt itsestään sekä Kiinan poliittisen järjestelmän välttämättömimmän että vaikeimmin korvattavan henkilön, sanoo Teppo Turkki.
Herää kysymys, miten hyvin Kiinan johtajisto on varautunut aikaan Xin jälkeen.
– Todennäköisesti ei riittävästi. Xin jälkeinen aika on yksi Kiinan poliittisen järjestelmän suurimmista strategisista riskeistä, Turkki sanoo.
– Toisaalta kyse ei ole Kiinan tulevaisuuden välittömän romahduksen riskistä, vaan poikkeuksellisen suuresta suurvallan vallanvaihdon epävarmuudesta maailman toiseksi suurimmassa taloudessa.
Foreign Affairsiin kirjoittaneen tutkija Andrew J. Nathanin mukaan Kiinan tulevaisuus on luultua hauraampi, sillä ajatus maan vakaudesta perustuu pääosin KKP:n luomaan julkikuvaan.
Sari Arho Havrén ei usko, että Xin väistyminen johtaisi vallankumoukseen tai koko hallinnon horjumiseen.
– Vaikka Xi on tuhonnut kilpailijoitaan ja hajottanut seuraajajärjestelmän, kommunistinen puolue on juurtunut syvälle valtion rakenteisiin ja yhteiskuntaan.
– Politbyroon ja sen pysyvän komitean nykyiset johtajat ovat Xin nimittämiä, eikä heillä ole vahvoja omia valtaryhmittymiä takanaan. Minusta tämä viittaa enemmän heikkoon kollektiiviseen johtajuuteen kuin vahvojen miesten keskinäiseen sisällissotaan. Jonkinlaista halvaantumista voi tulla, mutta vallankumousta minun on vaikea nähdä.
Teppo Turkki arvioi, että Xi valmistelee jo Kiinaa itsensä jälkeiseen aikaan.
– Seuraajakysymyksen jääminen avoimeksi on rasite. Toisaalta pitämällä sen pimennossa Xi säilyttää itsellään maksimaalisen toimintavapauden.
Turkki kehottaa seuraamaan syksyn 2027 puoluekokouksessa tehtäviä henkilövalintoja. Silloin Xi valitaan erittäin todennäköisesti historialliselle neljännelle kaudelleen puolueen johdossa.
– Ilmeisesti Xi on nimittämässä nuorempaa johtajistoa armeijaan, puolueeseen ja yhteiskuntaan laajemmin, Turkki sanoo.
– Siitä voisi päätellä, että Xi varmistaa oman aikakautensa jatkuvuutta uuden sukupolven kautta.
Mies, joka toi kommunismin takaisin Kiinaan
Kiinalla on viimeistään Maon seuraajan Deng Xiaopingin ajasta lähtien ollut melko vähän tekemistä kommunismin kanssa, kuuluu Kiina-tuntijoiden keskuudessa yleinen mantra.
Vaikka KKP:n virallinen ideologia on edelleen marxismi-leninismi, asiantuntijat selittävät modernin Kiinan toimintaa usein enemmän kaupankäynnin, pragmaattisuuden ja nationalismin kautta.
Uusi johtaja on kuitenkin vienyt kommunistisen puolueen takaisin juurilleen.
– Xi Jinping on selvästi Kiinan vahvin johtaja sitten Maon. Xi on myös rakentanut vallalleen vahvemman ideologisen perustan kuin kukaan edeltäjänsä Maon jälkeen, sanoo Sari Arho Havrén.
Tutkijan mukaan Xi on marxilaistakin enemmän leninisti, joka kannattaa Neuvostoliiton johtajan Vladimir Leninin ajatusta puolueen kaikkialle ulottuvasta vallasta.
– Xin mukaan Neuvostoliitto kaatui, koska se ei puolustanut ideologista selkärankaansa.
– Xi käyttää ideologiaa myös kurin palauttamisen välineenä, ei niinkään yhteiskunnan mullistamiseen. Hän ei ole maolainen vallankumouksellinen, vaan enemmän järjestyksen mies.
Kiinan johtaja ajattelee maansa käyvän lännen kanssa myös ideologista kamppailua olemassaolostaan, Arho Havrén sanoo.
– Xi katsoo, että puolueen on luotettava marxilais-leniniläiseen asiaansa ja siihen, että kapitalistinen järjestelmä epäonnistuu.
– Xin mukaan markkinatalousuudistukset ovat synnyttäneet uuden kapitalistiluokan, joka voi horjuttaa poliittista järjestelmää, jos maan ideologinen tietoisuus heikkenee. Siksi Jack Man kaltaisille teknologiamiljardööreille on pitänyt osoittaa, että he ovat puolueen armoilla.