Kertausharjoitusten enimmäisaika halutaan nostaa kaikilla asevelvollisilla 200 päivään sotilasarvosta riippumatta. Tällä hetkellä miehistöllä kertausharjoitusten enimmäismäärä on 80 tai 125 päivää. Miehistön kertausharjoituspäivien määrän reilu nosto sisältyy hallituksen juuri lausuntokierrokselle lähteneeseen lakiesitykseen, josta puolustusministeriö tiedotti perjantaina. Esityksellä aiotaan uudistaa Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintaa koskevat lait.
– Tavoitteena on varmistaa edellytykset reserviin kuuluvien asevelvollisten osaamisen ylläpitämiselle ja jatkuvalle kehittämiselle, puolustusministeriön tiedotteessa perusteltiin muutosta.
Nykyään pakollisten kertausharjoitusten 200 päivän enimmäismäärä koskee vain aliupseereita, opistoupseereita ja upseereita. Näiden lisäksi asevelvollinen voidaan määrätä annetun suostumuksen pohjalta vuodessa enintään 20 päiväksi oman sodan ajan joukon kertausharjoituksiin.
Nykyiset määrät ovat peräisin vuodelta 2016, jolloin niitä kaksinkertaistettiin. Puolustusministeriön mukaan ne eivät ole enää toimivia nykyaikana, eikä eri määrille ole olemassa perusteita.
– Lukumäärät on laadittu varusmiestuotannon mukaisesti, eikä niissä ole huomioitu koko reserviläisuraa muutoksineen, ministeriö perustelee muutoksia luonnoksessa.
Lakiehdotus halutaan eteenpäin nopeassa tahdissa, ja lausuntopalvelussa on annettu aikaa lausunnoille ehdotuksesta vain 16. lokakuuta asti. Lait aiotaan saada voimaan ensi heinäkuun alusta lähtien.
Helpommin ulkomaille
Uudessa lakiesityksessä halutaan myös helpottaa asevelvollisten ja Puolustusvoimien henkilökunnan lähettämistä ulkomaille. Lisäksi henkilökunnan velvollisuus lähteä ulkomaille halutaan määrätä selkeämmin.
Muutoksia perustellaan vuonna 2024 hyväksytyllä puolustusselonteolla, jonka mukaan koko Puolustusvoimien henkilöstöä voidaan tarvittaessa käyttää kaikkiin Puolustusvoimien tehtäviin. Lisäksi selonteon mukaan asevelvollisia voidaan käyttää joustavammin Puolustusvoimien ja Naton tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomailla.
– Tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee täysimittaisesti toteuttamaan Naton jäsenyyteen liittyvät tehtävät sekä täyttämään Puolustusvoimille säädetyt tehtävät. Tavoitteena on, että Puolustusvoimat pystyy kokonaisvaltaisesti riittävällä henkilöstöllä osallistumaan kansainväliseen yhteistoimintaan ja että kyseisiin tehtäviin liittyvät palvelussuhteen ehdot ovat eri tehtävissä yhdenmukaiset ja selkeät, ministeriö perustelee muutoksia lakiehdotuksessa.
Esityksen mukaan asevelvollinen voisi antaa Puolustusvoimille kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän osallistuu Puolustusvoimien kansainväliseen yhteistoimintaan. Sitoumuksen antanut henkilö nimitettäisiin tehtävän ajaksi Puolustusvoimien määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Osallistuminen kansainväliseen sotaharjoitukseen, koulutukseen tai koulutukseen kuuluvaan palvelustehtävään ei kuitenkaan enää edellyttäisi asevelvollisen nimenomaista suostumusta, jos koulutus ja harjoitus liittyisi välittömästi Suomen puolustamiseen ja tapahtuisi Suomen lähialueella. Tällä hetkellä asevelvollisilta pyydetään erikseen suostumus lyhytaikaiseen palvelukseen ulkomailla. Tämän voi myös peruuttaa aivan viime hetkiin asti.
– Muutoksen tavoitteena olisi mahdollistaa asevelvollisten kouluttaminen ja harjoittaminen nykyistä joustavammin Suomen lähialueella, käytännössä Itämerellä sekä Ruotsissa ja Norjassa, joilla on Naton jäsenvaltioina ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella välitön yhteys Suomen puolustamiseen, ministeriö kertoo tiedotteessa.
Kertauspäivät nykyään
Reservissä oleva asevelvollinen on tällä hetkellä velvollinen osallistumaan enintään näin moneen kertausharjoituspäivään:
– Miehistö 80 päivää (165 päivää palvelleet).
– Miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetut 150 päivää (255 tai 347 päivää palvellut miehistö).
– Aliupseerit, opistoupseerit ja upseerit 200 päivää.
Enimmäismäärään lasketaan vain Puolustusvoimien käskemät kertausharjoituspäivät.
Lähde: Puolustusvoimat
