Räjähdysisku Suomen edustalla – Tätä se tarkoittaa Suomenlahden turvallisuudelle
Ukraina iski venäläiseen ohjuslaivaan Suomenlahdella keskiviikkona. Avointen tiedustelutietojen mukaan isku tapahtui lähellä Suursaarta, joka sijaitsee noin 110 kilometrin päässä Helsingistä.
Puolustusvoimain ex-komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok) ja Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi kommentoivat Ukrainan voimannäyttöä. Asiantuntijoita kiinnostaa erityisesti iskussa käytetty teknologia ja tiedustelutieto.
Kastehelmi nostaa esiin kaksi kiinnostavaa piirrettä keskiviikon iskussa.
– Ensimmäinen on se, että Ukraina onnistui nyt iskemään yhteen korvettiin. Toinen kiinnostava on se, että [Venäjä] onnistui sössimään jotain ilmatorjunnassa pahemman kerran.
Uusi avaus Ukrainasta
Sota-alukseen kohdistunut isku on uusi avaus Ukrainalle Suomenlahdella. Ukrainalaisjoukot vaurioittivat venäläistä jäänmurtajaa Itämerellä maaliskuussa 2026 ja venäläisen The Insider-nettimedian mukaan Ukraina osui kesällä Kronstadtin tukikohdassa olleeseen Boikiy-korvettiin, mutta keskiviikkoinen ohjusalukseen merellä tehty isku on Suomenlahdella ensimmäinen laatuaan.
Ukrainan turvallisuuspalvelun mukaan keskiviikkona tehdyssä iskussa vaurioitui Bujan-M-luokan ohjuskorvetti.
Kyseessä on noin seitsemänkymmentä metriä pitkä alus, josta kyetään ampumaan Kalibr-risteilyohjuksia, joita on sodan alusta lähtien ammuttu Ukrainaan, Lindberg kertoo.
– Se, että tämän kaltaiseen sota-alukseen on isketty Suomenlahdella on tässä se uusi asia, ja tietojen perusteella se on ollut jossain Suursaaren lähellä eli kohtalaisen lähellä Suomea, Lindberg kommentoi.
Suomenlahdella on nähty useita öljyterminaaleihin kohdistuneita iskuja, mutta öljyterminaaleihin verrattuna sota-alus on ”eriluonteinen maali”, Lindberg kuvailee.
– Ukraina on saanut aluksen tiedustelullaan kiinni, Lindberg kommentoi.
Isku nostaa esiin avoimia kysymyksiä Ukrainan käyttämästä aseteknologiasta ja mahdollisesta uudentyyppisestä pitkän kantaman kyvykkyydestä.
– Sotilasasiantuntijana on mielenkiintoista, onko kyseessä sellainen ase, joka on mennyt pelkästään paikkatiedon perusteella, vai onko aseessa oma sensori, joka on ohjannut loppulähestymisen, kun maali on mahdollisesti löytynyt, Lindberg kommentoi.
Iskun jälkeisenä päivänä ei ollut saatavilla julkista tietoa siitä, miten Ukraina toteutti iskun tai millaista tiedustelutietoa maalla on ollut käytettävissään.
– Siinä on selkeästi avautunut ikkuna tällaisen iskun toteuttamiselle, joka ei välttämättä normaalisti ole auki, ja sitä on nyt hyödynnetty, Kastehelmi sanoo.
– Todennäköisesti alukseen on isketty lentävällä miehittämättömällä droonilla, mutta ei voida täysin poissulkea mahdollisuutta, että olisi voitu käyttää myös meridroonia, Kastehelmi sanoo.
Ukrainan käyttämistä asejärjestelmistä saadaan asiantuntijoiden arvion mukaan ajan mittaan lisää tietoa.
Jos Ukrainalla on uudentyyppinen kyvykkyys iskeä kaukana liikkuviin aluksiin, julkinen tieto asejärjestelmästä voi toimia pelotteena, Lindberg sanoo.
Aluksen saamista vaurioista ei ole tietoa. Avointen tiedustelutietojen (?) mukaan alus ei uponnut iskussa vaan on siirtymässä Kronstadtin laivastotukikohtaan Pietaria kohti.
Venäjä saattoi ampua alas omiaan
Sosiaalisessa mediassa on esiintynyt väitteitä, että Venäjä olisi mahdollisesti pudottanut ainakin yhden, mahdollisesti kolme omaa sotilashelikopteriaan yrittäessään torjua Ukrainan drooni-iskua Laukaansuun satama-alueella keskiviikkona.
Venäläisten sotabloggaajien esittämistä väitteistä ovat kertoneet riippumattomat venäläismediat The Moscow Times ja Meduza. Väitteitä ei ole vahvistettu.
Kastehelmen arvion mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että ainakin yksi helikopteri on tippunut:
– Siinä on Venäjän oma ilmatorjunta nyt jostakin syystä epäonnistunut aika pahastikin.
Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi keskiviikkona, että Leningradin alueelle tehty drooni-isku oli ”vuoden suurin” alueen kuvernöörin Alexander Drozdenkon mukaan. Venäjä ampui alas 150 droonia. Drozdenko kertoi kolmen työntekijän loukkaantuneen Laukaansuun satama-alueella.
Venäjän valtiollisessa mediassa ei ole välittömästi uutisoitu ohjusalukseen tehdystä iskusta.
Suomessa ei tarvitse olla Venäjän reaktiosta huolissaan.
– Ei se sinänsä meihin vaikuta. Venäjällä on tavallaan krooninen ongelma, että ne eivät pysty torjumaan kaikkia Ukrainan pitkän kantaman iskuja, Kastehelmi sanoo.
Suomenlahdella tehty ohjusalusisku on Ukrainalle uusi siirto, mutta Mustallamerellä se on sodan aikana iskenyt aikaisemminkin merkittäviin Venäjän merivoimien kohteisiin.
– En näe nyt tässä, että tämä olisi joku dramaattinen loikka uuteen, Lindberg kommentoi.
Turvallisuustilanne Suomenlahdella
Yksittäinen isku ei muuta isompaa kuvaa Suomenlahdella, Lindberg kommentoi.
– Viime keväästä asti viimeistään olemme olleet todistamassa hyvinkin läheisellä alueella aivan valtavia määriä ukrainalaisia drooneja venäläisiin kohteisiin.
Sota-alukseen kohdistunutta iskua ei voi siis asiantuntijan mielestä kutsua uudeksi rintamaksi.
Kastehelmi korostaa, että Puolustusvoimat ja muut Suomen viranomaiset ovat varautuneet korotetulla valmiudella Suomenlahden tilanteeseen.
– Pahimmassa skenaariossa on tietysti mahdollisuus sille, että yksittäisiä drooneja harhautuisi Suomeen asti syystä tai toisesta, Kastehelmi kommentoi.
Taistelukärjellä varustettu drooni voisi uhata maan infrastruktuuria tai kansalaisten terveyttä ja henkeä, mutta sellaista tilannetta Kastehelmi pitää epätodennäköisenä.
– Vaara on aina olemassa, mutta meidän viranomaiset sen tunnistavat ja pyrkivät sitä kaikin keinoin estämään, Kastehelmi sanoo.
Puolustusvoimat vahvisti torstaina Iltalehdelle sähköpostitse, että se havaitsi keskiviikkona Suomenlahden alueella venäläiseen sota-alukseen kohdistuneen iskun ja on seurannut tilanteen kehittymistä.
Puolustusvoimat ei kerro tarkemmin iskun ajankohtaa, sijaintia tai tunnistusmenetelmää.
– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Itämeren turvallisuustilanne on vakaa, ja Suomi huolehtii osana Natoa alueen turvallisuudesta ja merenkulun toimintaedellytyksistä, Puolustusvoimien viestinnästä kommentoidaan.