Useampi Iltalehden lukija on ottanut yhteyttä toimitukseen havaittuaan hometta ruokakauppojen elintarvikehyllyillä. Muun muassa Rajni kertoi aiemmin törmänneensä homepilkkuihin lähikaupassaan.
SOK:n laadunvarmistuksen ja vastuullisuuden ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi kertoo, ettei S-ryhmässä ole havaittavissa isompaa ”homeilmiötä”.
– Poikkeustapauksia varmastikin on, Ristaniemi lisää.
Samoilla linjoilla on myös K-ryhmän omavalvonnan tuen päällikkö Marita Hätönen, joka kertoo, että verkkosivujen kautta tuleva palaute käsittelee vain muutaman prosentin osalta kaupan siisteyttä, ja suurin osa näistä on myönteistä palautetta.
– Kielteiset palautteet koskevat useimmiten yksittäisiä tilanteita tai myymälän tiettyä aluetta, kuten esimerkiksi pullonpalautusta, Hätönen viestittää Iltalehdelle.
Näin usein siivotaan
Home pesiytyy tavanomaisesti paikkoihin, joihin on jäänyt puhdistamatonta likaa, esimerkiksi rikkoutuneiden elintarvikkeiden vuoksi.
SOK:n Ristaniemi kertoo, että myymälän puhtaanapito on osa päivittäistä laadunvalvontaa.
– Mikäli ilmenee korjausta vaativaa, niin on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin, Ristaniemi avaa ketjun yleistä ohjeistusta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkilökunnalla tulee vastaan esimerkiksi rikkoutuneita tuotteita tai kertynyttä likaa, on ne poistettava välittömästi. Lisäksi käytössä on viikoittainen kirjanpito, jota tehdään yhtenäisen toimintamallin varmistamiseksi.
Myös K-ryhmän myymälöissä siisteydestä huolehditaan yleisen ohjeistuksen mukaan päivittäin. Kauppojen tulee laatia muun muassa oma pudistussuunnitelma, jonka avulla varmistetaan esimerkiksi myyntikalusteiden siisteys.
– Tähän varmistamiseen luonnollisesti liittyy se, että rikkoutuneista elintarvikkeista tulleet roiskeet pyyhitään pois välittömästi ja tehdään tarvittaessa perusteellisempi puhdistus, Hätönen kertoo.
Noin 700 tarkastusta vuosittain
Ruokaviraston riskiluokitusohjeiden mukaan kauppojen hygieniavalvontaan vaikuttavat kaupan koko sekä se, kuinka riskialtista toimintaa kaupassa harjoitetaan elintarvikehygienian kannalta.
Pienemmän riskin kohteisiin tarkastus tehdään joka toinen tai jopa joka kolmas vuosi. Suuremman riskin kohteisiin tarkastuksia suositellaan 1–2 kertaa vuodessa.
– Myymälä, jossa on kylmäsäilytystä vaativia pakattuja elintarvikkeita, tarkastustiheys on joka kolmas vuosi – kerran vuodessa riippuen toiminnan laajuudesta, kertoo elintarvikehygienian dosentti Janne Lundén Helsingin yliopistosta ja jatkaa:
– Mikäli myymälässä on lisäksi pakkaamattomia kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita, esimerkiksi palvelutiski, jossa käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, on Ruokaviraston ohjeellinen tarkastustiheys joka toinen vuosi – 2 kertaa vuodessa riippuen toiminnan laajuudesta.
Suomessa elintarvikealan yritysten toimintaa valvotaan Oiva-tarkastuksilla. Ristaniemi kertoo, että esimerkiksi vuonna 2025 S-ryhmän kauppoihin tehtiin yhteensä 691 tarkastusta. Tarkastuksissa arvioidaan muun muassa myymälän ja kalusteiden siisteyttä.
Mikäli tarkastuksessa havaitaan korjattavia epäkohtia, annetaan määräaika, jonka jälkeen edessä on uusintakäynti, jolla varmistetaan, että epäkohta on korjattu.
