Ruokavirasto on huolestunut kahden vieraslajin leviämisestä Suomessa, kerrotaan viraston tiedotteessa.
Rikkakanahirssi ja viherpantaheinä ovat jo aiemmin vakiintuneet Suomen luontoon, ja nyt ne yleistyvät entisestään.
Molemmat kasvit on luokiteltu tarkkailtaviksi ja paikallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi Suomen vieraslajistrategiassa. Sekä rikkakanahirssi että viherpantaheinä pystyvät hyödyntämään tehokkaasti lämpimiä säitä, mikä edesauttaa niiden leviämistä.
Ruokaviraston mukaan on tärkeää tarkkailla viljelmiä ja kitkeä kasvit pois ennen kuin ne muodostavat itävää siementä ja päätyvät pellon siemenpankkiin.
Rikkakanahirssin kukinto on haarova kerrannaistähkä. Sen lehti on kielekkeetön, kalju ja karhealaitainen. Korkeudeltaan kasvi on 20–170 senttimetriä ja lehdet ovat reilun sentin levyisiä.
Lehden keskellä on vaalea raita ja lehden alapuolella keskisuonen kohdalla on harjanne. Rikkakanahirssin kukinto on aluksi vihertävä ja muuttuu ruskeaksi tuleentumisen edetessä.
Pantaheinän kukinto on puolestaan pörröisen näköinen kerrannaistähkä ja kasvin kielekkeen tilalla on karvoja.
Korkeudeltaan kasvi on 20–50 senttimetriä. Pantaheinän lehdet ovat 4–25 millimetriä leveitä.
Paha kasvi
Rikkakanahirssiä pidetään Ruokaviraston mukaan pahana rikkakasvina.
Sen yksilö voi tuottaa jopa 80 000 siementä. Kasvi pystyy tuottamaan runsaan määrän siementä yksin, sillä se ei tarvitse ristipölytystä.
Lajin siemenet voivat säilyä maassa, siemenpankissa itämiskykyisinä kymmenen vuotta. Rikkakanahirssi voi estää muiden kasvien kasvua ja häiritä naapurikasveja kemiallisesti. Lisäksi se pystyy käyttämään neljä viidesosaa maaperän typpivarannosta.
Ruokavirasto muistuttaa sivuillaan, että traktorin ja koneiden puhtaanapito on tärkeää, ettei rikkakanahirssi pääse siirtymään uusille peltolohkoille. Jos laji on jo päässyt leviämään, joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluruiskutuksiin.
