Ruotsi valmistautuu iskemään syvälle Venäjän maaperälle

Ruotsi valmistautuu iskemään syvälle Venäjälle

Ruotsin ilmavoimat valmistautuu muuttamaan toimintatapaansa. Jos Venäjä hyökkäisi, Ruotsi ei pyrkisi ainoastaan torjumaan iskuja, vaan voisi iskeä myös hyökkääjän tukikohtiin ja muihin kohteisiin syvällä Venäjän alueella.

Ruotsin tavoitteena on pystyä tarvittaessa vaikuttamaan Venäjän hyökkäyskykyyn jo ennen kuin sen ohjukset ja droonit saavuttavat Ruotsin tai muun Nato-maan, Aftonbladet kertoo.

Ruotsin ilmataistelukoulun johtajan, eversti Carl Bergqvistin mukaan tarkoituksena ei ole vallata Venäjän alueita, vaan nostaa hyökkäyksen kustannukset niin korkeiksi, ettei se kannata.

Ruotsi testasi elokuussa Taurus-risteilyohjuksen laukaisua Jas 39 Gripen -hävittäjästä. Lisäksi maa hankkii Yhdysvalloista Himars-raketinheitinjärjestelmiä ja ohjuksia, joiden kantama on yli 500 kilometriä.

Ruotsi on myös laukaisemassa useita tiedustelu- ja valvontasatelliitteja. Niiden avulla maa voi paikantaa kohteita kaukana vihollisen alueella ja tukea pitkän kantaman aseiden käyttöä.

Bergqvistin mukaan Ruotsi on saanut pitkän kantaman maa- ja avaruuskyvyn kehittämisen aikataulua aikaistettua useilla vuosilla. Kyky olisi tärkeä myös Ruotsin Nato-liittolaisille.

– Kyse ei ole vain Ruotsista. Tarvitsemme tämän kyvyn myös liittolaisiamme varten.

Venäjä uhkaa käyttää ydinasetta, jos Nato saartaa Kaliningradin

Venäjä varoittaa olevansa valmis käyttämään ydinaseita, mikäli Nato-maat yrittävät saartaa Kaliningradin alueen.

Euroopan puolella Baltiassa sijaitseva Venäjän alue Kaliningrad on noussut jännitteiden keskiöön. Liettuan yleisradion mukaan tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä syyttää Naton suunnittelevan Kaliningradin saartoa.

– Psykologista painostusta, kuitataan Liettuan presidentti Gitanas Nausėdan kansliasta. Kaliningradin rajanaapurit ovat Puola ja Liettua.

Newsweekin mukaan Venäjän lausunnon taustalla on brittimedia Sky Newsin tv-sarja The Wargame, jossa pohditaan fiktiivisen skenaarion kautta, miten Nato saattaisi vastata Venäjän hyökkäykseen.

Venäjä on lähettänyt varoituksen esimerkiksi Britannian suurlähetystön kautta sekä suoraan Natolle.

– Tietojen mukaan Nato suunnittelisi Kaliningradin alueen ilma- ja merisaartoa. Tämä ei ole fiktiota, vakava huolenaihe Venäjälle. Euroopan vastuuton ja lyhytnäköinen poliittinen eliitti pelaa vaarallista peliä, Venäjän hallinto kirjoittaa.

– Venäjä on valmis käyttämään koko asearsenaaliaan, ydinaseet mukaan lukien, puolustaakseen aluettaan, jos Nato-maat yrittävät eristää Kaliningradin alueen muusta maasta.

Venäjä varoittaa aikovansa iskeä "ennaltaehkäisevästi" Naton päätöksentekokeskuksiin tällaisen konfliktin aikaisessa vaiheessa.

Venäjän mukaan maa ei suunnittele hyökkäystä Natoon. Eurooppalaisten poliitikkojen maalailemat uhkakuvat ovat Venäjän mukaan perättömiä.

Natosta vahvistetaan, että liittouma on saanut Venäjältä varoituksen.

– Tämä on ensimmäinen kerta sitten kylmän sodan, kun Venäjä uhkaa meitä näin. Joten tämä on vakavaa, yksi lähde sanoo Reutersille.

– Nato on puolustusliittouma, eikä mikään toimistamme uhkaa yhtäkään Venäjän osaa. Paheksumme voimatoimilla uhkaamista ja harkitsemattomia ydinasepuheita. Vaadimme Venäjää lopettamaan provosoimattoman sotansa Ukrainassa, Naton tiedottaja Allison Hart sanoo.

Etelä-Korean agenteilta tyly arvio Zelenskyin toiminnasta

Etelä-Korean tiedustelupalvelu arvelee, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi​ kertoi julkisesti Ukrainan kiinniottamista kahdesta pohjoiskorealaisesta sotavangista saadakseen lisää tukea eteläkorealaisilta Ukrainan asehankintoihin.

Eteläkorealainen poliitikko Yoo Yeng-ha kertoi tiedustelupalvelun tekemästä arviosta.

Zelenskyi kertoi aiemmin syyskuussa, että Ukraina oli siirtänyt kaksi pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Koreaan. Presidentti Lee Jae Myungin mukaan Ukraina rikkoi salassapitosopimusta kertomalla vankien siirrosta julkisesti ja vaati Ukrainalta anteeksipyyntöä.

Aiheesta uutisoi uutistoimisto AFP.

Venäjä romutti Ukrainan talouden veturin: "Katastrofaalinen" ongelma

Venäjän iskuilla ukrainalaisiin terästeollisuuden tuotantolaitoksiin on kauaskantoisia seurauksia maan talouteen, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Ennen Ukrainan sotaa terästeollisuus oli yksi tärkeimmistä maan talouden vetureista. Metallurgia ja kaivostoiminta muodostivat noin 10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja yhden isoimmista yksittäisistä vientialoista. Ala oli myös tärkeä työllistäjä: joka 13. maan työpaikoista liittyi jollain tavoin terästeollisuuteen.

BBC:n haastattelussa Metinvestin terästehtaan operatiivinen johtaja Oleksandr Myronenko arvelee, että terästeollisuuden nykyinen osuus bruttokansantuotteesta on "varmaan lähellä nollaa".

Kiovalaisen GMK Center -konsulttiyhtiön johtajan Stanislav Zintšenkon mukaan terästeollisuudelle tärkeisiin kaupunkeihin kohdistuneet iskut ovat "katastrofaalinen" ongelma Ukrainan taloudelle.

Terästä tarvitaan myös puolustusteollisuudessa ja jälleenrakentamisessa.

Ukrainalaislehti: Trump ei usko Putinin suostuvan rajoitettuun tulitaukoon

The Kyiv Independentin lähteen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut yksityisesti epäilevänsä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei tule suostumaan rajoitettuun tulitaukoon Ukrainan kanssa ennen talvea.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio​ kertoi viime viikolla, että Yhdysvallat haluaa Ukrainan ja Venäjän lopettavan iskut toistensa energiainfrastruktuuria vastaan.

Ukrainalaislehden mukaan ehdotus on törmäämässä "Putin-ongelmaan".

Valkoisen talon edustaja kommentoi ukrainalaislehdelle, että Trump "pysyy optimistisena", että rauhansopimus saadaan aikaan. Edustaja ei kommentoinut suoraan Trumpin näkemyksiä rajoitetun tulitauon onnistumismahdollisuuksista.