Rutte: ”Todisteet ovat selvät” – tämä tiedetään nyt Leipzigin drooni-iskuyrityksen vaikutuksista
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzigin droonilöytöjen perusteella. Saksa haluaa välttää sotaa, arvioi sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö.
Juttu tiivistettynä
Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt sanoi tiistai-iltana, että Venäjä on vastuussa elokuun alussa Leipzigin ja Hallen lentokentältä löydetystä droonista.
Dobrindt pitää tapausta hybridihyökkäyksenä Saksaan.
– Jos Venäjä on tämän takana, se on selkeä merkki siitä, että Venäjä on yhä valmiimpi käyttämään väkivaltaisia keinoja Eurooppaa ja Ukrainan tukijoita vastaan, arvioi sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö.
Hänen mukaansa tapaus on poikkeuksellinen, koska ihmishenkiä saattoi olla vaarassa.
Saksan sisäministerin mukaan Venäjä on syyllinen muun muassa tiedustelutietojen perusteella.
Dobrindtin mukaan korkeatasoisessa droonissa oli osia, räjähteitä ja sytytin, jotka muistuttavat Venäjän aiemmissa hybridioperaatioissa ja Ukrainan sodassa käytettyjä laitteita.
Keskiviikkona saksalaismediat kertoivat, että viranomaiset ovat tunnistaneet kaksi Leipzigin iskuyrityksen epäiltyä tekijää. Poliisin tutkinnassa on paljastunut jälkiä, joista löytyi osumia myös tietokannoista Suomesta.
Käihkön mukaan saatavilla olevien tietojen perusteella on hankala arvioida, onko teon takana Venäjä vai joku muu toimija.
Nyt Saksa vaatii uusia venäläisiä EU:n pakotelistalle. Lisäksi Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa sekä venäläisen kulttuurikeskuksen Berliinissä.
Venäjän suurlähettiläs kutsuttiin kuultavaksi asiasta.
Saksa tiukentaa venäläisten maahantulon valvontaa ja aikoo vaikeuttaa Venäjän varjolaivaston toimintaa.
Näin Ilmari Käihkö arvioi Venäjän keinoja iskeä Euroopan maihin:
– Tilanne on hankala. Meillä ei ole avointa, julkista ja pitävää tietoa siitä, kuka tämän takana on. Saksa haluaa kuitenkin välttää sodan. Samalla maa haluaa viestiä, että tällainen toiminta pitää lopettaa, Käihkö sanoo.
Venäjän ulkoministeriö kommentoi uutistoimisto Interfaxille, että Saksan päätös on Venäjä-vastainen, ja että Venäjä aikoo reagoida toimiin.
Leipzigin ja Hallen lentokenttää käyttävät säännöllisesti muun muassa ukrainalaiset rahtikoneet. Kenttää käyttävät myös Saksan puolustusvoimat sekä Nato-liittolaiset sotilastarvikkeiden kuljetukseen.
Se toimii myös ukrainalaisen rahtiyhtiön Antonov Airlinesin tukikohtana.
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi viestipalvelu X:ssä, että todisteet Venäjän syyllisyydestä ovat selvät.
Rutten aikoo keskustella EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa asiasta huomenna keskiviikkona.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo Suomen tukevan Saksaa.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on kutsunut maan kansallisen turvallisuusneuvoston ylimääräiseen kokoukseen keskiviikkona tapauksen johdosta. Lisäksi Ruotsin hallitus kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun asiasta.
Myös Suomi kutsuu suurlähettilään kuultavaksi, kertoi ulkoministeri Elina Valtonen keskiviikkona.
Putin vaatii todisteita
Venäjä vastasi Saksan syytökseen syyttämällä todisteiden puutteesta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kommentoinut asiaa lehdistötilaisuudessa Kirgisiassa.
Putinin mukaan Saksan johto pyrkii käyttämään tapausta ”kääntääkseen huomion pois omista epäonnistumisistaan.”
Venäjän Saksan-suurlähettiläs Sergei Netshajev kutsui aiemmin Saksan syytöksiä perusteettomiksi ja absurdeiksi.
Suurlähettilään mukaan toimet ovat ennenkuulumaton eskalaatio maiden suhteissa eivätkä ne jää ilman seuraamuksia.
Ilmari Käihkö, onko sodan laajenemisen riski kasvanut?
– En usko, että sota on kenenkään intresseissä tällä hetkellä. Jos teot pahenevat, myös vastauksen on oltava tiukempi. Jos ihmishenkiä menetetään, on vastauksen oltava kovempi.
Kuinka pitkälle Venäjä voi koetella Natoa tai vaikka Saksaa, ennen kuin tilanne muuttuu aseelliseksi yhteenotoksi?
– Se on poliittinen päätös.
Kuinka lähellä tällaista päätöstä ollaan?
– Ei todennäköisesti hirveän lähellä.
Uutistoimisto AP:n mukaan viime vuosina Euroopassa on tehty noin 200 sabotaasi- tai muuta vihamielistä tekoa, joista länsimaat ovat syyttäneet Venäjää.
Joukossa on muun muassa varastojen sytyttämisiä tuleen, droonien laukaisemisia, salamurhayrityksiä, puolustusteknologian varastamista ja kyberhyökkäyksiä kriittiseen infrastruktuuriin.
Venäjä on kiistänyt myös nämä syytökset.
Lähde: AP