Rydmanilla ja Ikosella raju kiista – Kuka puhuu totta?

Ministerit syyttelevät nyt toinen toisiaan lääkekorvauskiistassa.

Kela on lopettanut tiettyjen kalliiden lääkkeiden korvaamisen kokonaan heinäkuun alusta, jos ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa. Korvauslasku siirtyy hyvinvointialueille.

Tilanne herättää huolta ihmisissä siitä, miten lääkehoito tietyissä tilanteissa turvataan.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kokoomusministerit Karoliina Partanen ja Anna-Kaisa Ikonen tai niiden esikunnat siirtelevät vastuuta toisilleen.

Syntyneestä tilanteesta on vastuutettu myös edellistä hallitusta ja sen lainsäädäntötyötä.

Iltalehti haki kiistan keskeisiin kysymyksiin ja huoliin vastauksia sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston päälliköltä Anna Cantell-Forsbomilta.

Ensinnä, Cantell-Forsbomin mielestä Kelan uudet tai STM:n siihen liittyvän ohjauskirjeen linjaukset eivät vaaranna potilaiden lääkkeiden saantia.

– STM:n linjaushan ei ole muuttunut. Terveydenhuoltolaissa sanotaan ihan selkeästi, että laitoshoidossa lääkkeet kuuluvat julkisessa terveydenhuollossa osaksi hoitoa. Meidän ohjauskirjeemme sisältö oli se, että silloin kun ihminen on julkisessa terveydenhuollossa, häneltä ei voi pyytää, että hän menee apteekista ostamaan lääkkeitä, jotka kuuluvat hänelle lain mukaan osana hoitoa.

Käytännössä joillakin hyvinvointialueilla on puututtu niillä ilmenneeseen käytäntöön lähettää ihmisiä hakemaan apteekista tietyt hintavat lääkkeet julkisen puolen hoidossa annosteltavaksi tai annettavaksi, jolloin niistä saa Kela-korvaukset. Nyt viimeistään on selvää, että näin ei siis saa julkisella puolella linjausten mukaan toimia, mikä on aiheuttanut huolta potilaissa.

Nyt on luvassa asetus

Cantell-Forsbom myöntää, että tiettyä harmaata aluetta ja tulkinnanvaraisuutta on esimerkiksi joidenkin migreeni- tai syöpälääkkeiden kohdalla. Myös ministeriön aiemmat joihinkin lääkkeisiin liittyvät ohjeet ovat olleet osaltaan luomassa vaikeaa tilannetta. Tällaisiin ohjeisiin myös nyt suitsittavat hyvinvointialueet ovat voineet vedota passittaessaan ihmisiä apteekkiin lääkkeitä hakemaan.

– Itsekin näen järkevänä, että varmaan meidän on hyvä asetuksella tämä täsmentää, että ei synny erilaisia tulkintoja. Ehkä se tästä voidaan oppia.

Hyvinvointialueille on ilmoitettu nyt, että ministeriössä arvioidaan, voiko asetuksella selkeyttää tilannetta.

Cantell-Forsbom kuitenkin toppuuttelee tilanteen synnyttämiä pelkoja.

– Ihmiset esimerkiksi syöpähoidossa erikoissairaanhoidossa saavat lääkkeet sitä kautta aivan kuten ennenkin.

Syöpäjärjestöt ovat kuitenkin kertonut tiedotteessaan olevansa huolissaan syöpälääkkeiden korvauskäytäntöön tehdyn muutoksen vaikutuksista syöpään sairastuneiden hoitoon ja potilaiden yhdenvertaisuuteen.

– Luulen, että tässä on ollut väärinkäsitys, että on kuviteltu, että nyt otetaan markkinoilta joitain lääkkeitä pois tai niitä ei enää määrättäisi, Cantell-Forsbom sanoo.

– Tilanne on lähtenyt siitä, että Kela on havainnut, että se maksaa lääkekorvauksia sellaisista lääkkeistä, joiden korvaukset ovat kasvaneet ja joiden kuuluisi tulla suoraan hoitavalta taholta eli käytännössä hyvinvointialueelta sairaalasta. Sen takia Kela on ilmoittanut, että näitä ei enää korvata julkisessa terveydenhuollossa. Samalla on unohdettu, että niitä saa edelleen aivan kuten tähänkin asti ja kuten kuuluu hoitavalta taholta, hän jatkaa.

”Ymmärrän, että siellä on kiusausta”

Kun Cantell-Forsbomilta kysyy, onko koko kiistassa kyse potilaan edusta vai rahasta, hän sanoo, että molemmista, mutta painottaa voimakkaasti potilasturvallisuusnäkökulmaa lähtökohtana.

Hänen mukaansa STM:n vilpitön tarkoitus oli muistuttaa hyvinvointialueita lain noudattamisesta. Hän kuvaa, miten tietoon oli tullut esimerkiksi sen tyyppisiä tilanteita, joissa potilas hakee kalliin syöpälääkkeen apteekista ja menee perjantaina vastaanotolle julkiselle puolelle, jotta hänelle annettaisiin lääke.

– Hänen veriarvonsa ovatkin niin huonot, että niitä ei voikaan antaa perjantaina ja hänelle varataan uusi aika. Sitten on epäselvää, voiko uudella ajalla antaa enää samaa kertaalleen ostettua ja maksettua lääkettä, kun hoitavan tahon on vaikea varmistaa, onko lääkettä kuljetettu ja säilytetty asianmukaisesti, Cantell-Forsbom kuvaa esimerkillä.

Rahoituksesta Cantell-Forsbom muistuttaa, että joka tapauksessa rahaa tulee valtiolta yhtä lailla Kelalle kuin hyvinvointialueille.

– Mutta kun hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on tosi tiukka, ymmärrän, että siellä on kiusausta maksattaa Kelalla osaa kalliista lääkekorvauksista sen sijaan, että ne menisivät hyvinvointialueille.

Sitä, kuinka monella hyvinvointialueella on toimittu lainvastaisesti, Cantell-Forsbom ei tarkalleen tiedä.

Siirtymäaikaa toivottiin

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kiistelivät somessa siitä, päivittikö Kela linjauksensa ruotuun STM:n ohjauskirjeen kanssa.

Rydmanin mukaan näin ei käynyt ja hän syyttI käytännössä Ikosta valehtelusta.

– Et puhu totta, kuten ehkä tiedätkin, Rydman täräytti.

Ikosen Facebook-päivitys taasen oli tulkittavissa niin, että hän syyttI Rydmanin alaisuudessa toiminutta STM:ää ja Kelaa syntyneestä tilanteesta. Myös siitä on nahisteltu, kenen ministerin vastuulla Kela-asiat ylipäänsä ovat.

Rydmanin mukaan Kela oli alkuvuodesta valittanut STM:lle, että hyvinvointialueet laskuttavat Kelaa asioista, jotka kuuluisivat hyvinvointialueiden itsensä maksettaviksi.

– STM on kirjeellä muistuttanut hyvinvointialueita siitä, mitä laissa sanotaan. Tämän jälkeen Kela on yksipuolisesti ja vastoin STM:n toivetta ilmoittanut, että lopettaa määrättyjen korvausten maksamisen. Minun alaisuuteeni kuuluva osasto STM:ssä pyysi Kelalta vähintään pidempää siirtymäaikaa asialle, mutta Kela kieltäytyi tästä, Rydman kirjoitti Facebookissa Ikosen päivityksen kommentteihin.

Cantell-Forsbom kuvailee asian monimutkaisuutta mutta vahvistaa, että Kelan tietoon on tuotu, että keskellä budjettivuotta heinäkuun alussa ei ole paras mahdollinen aika laittaa hyvinvointialueita selkä seinää vasten vaan voisi antaa siirtymäajan esimerkiksi vuodenvaihteeseen asti.

– Mutta faktisesti Kelahan ei ole sekään muuttanut tulkintaansa, vaan on kiinnittänyt huomiota omaan toimintaansa eli että he ovat lainvastaisesti myöntäneet Kela-korvauksia hyvinvointialueiden vastuulla olevista lääkkeistä.

”Joka nurkka ei ehkä ole ihan ajantasaista”

Iltalehti on kertonut myös, että hallituspuolueet moittivat niitä tilanteesta syyttävää oppositiota siitä, että oppositiopuolueet eivät itse korjanneet sairausvakuutuslakia viime vuonna, kun lakia käsiteltiin.

Tikun nokkaan on nostettu entistä perhe- ja peruspalveluministeriä Aki Lindéniä (sd), joka taas on vastannut pitävänsä tätä trollauksena.

– Olin silloin ministerinä. Mutta ei se laki liity tähän asiaan millään muulla tavalla kuin siten, että aikaisempi kuntia ja sairaanhoitopiirejä koskeva periaate siirrettiin koskemaan myös uutta hyvinvointialuehallintoa, jolle kuntien sotetehtävät siirrettiin. Sama periaate oli ollut voimassa jo vuosikymmenet. Eli oli ”palomuuri” kuntien valtionosuuksien ja Kelan rahojen välillä. Tämä johtuu siitä, että ne kerätään eri lähteistä, Lindén kirjoitti Facebookissa.

Hän kommentoi asiaa myös Iltalehdelle.

Cantell-Forsbom alustaa, että suomalainen monikanavarahoitus aiheuttaa ylipäänsä hankaluutta työstää lakeja.

– Joka nurkka ei ehkä ole ihan ajantasainen.

Hän vahvistaa Lindéninkin esiin tuoman seikan, että lainsäädäntömuutos oli käytännössä tekninen. Käytännössä laki vain muutettiin vastaamaan hyvinvointialueaikaa eikä rahoituksen periaatteisiin kajottu.

”Jälkiviisana voi sanoa”

Jo ennen lakimuutoksia terveydenhoidon käytännöissä on ollut pitkään vastaavanlaista rajankäyntiä, kuten taloustilanteen kiristymisen seurauksena näkyväksi tullut tilanne.

Cantell-Forsbom ei osaa ottaa kantaa, olisiko edellisen hallituksen pitänyt jo ymmärtää reagoida tilanteeseen, mutta hän sanoo, että hänelle itselleen hyvinvointialueen käytännöt tulivat yllätyksenä. Hän luuli, että tapa lähettää ihmisiä hakemaan apteekeista lääkkeitä julkisella puolella annettavaksi olisi ollut marginaalinen ilmiö.

– Jälkiviisana voi sanoa, että varmaan sitä olisi pitänyt tarkastella silloin. Mutta kun se ei tullut mistään ilmi, niin ei osattu arvioida sitä.

Haastattelun lopuksi Cantell-Forsbom sanoo vielä henkilökohtaisesti, että häntä on harmittanut tilanne, jossa vastakkainasettelua ja huolta on herätetty vähän turhaankin.

– Luulen, että tämä on asia, jonka voimme hyvin korjata lähikuukausien aikana.

Hän haluaa vielä painottaa, ettei halua missään nimessä syyttää hyvinvointialueita siitä, että ne olisivat toimineet jotenkin vilpillisesti.

– Kyllä siellä on hyvässä uskossa toimittu ja sitten vain nyt tulee esille, että kaikki ei ole mennyt ihan by the book.