Marja-alan kohussa ryvettynyt Kiantama kertoo aloittaneensa Reilun kaupan sertifiointiprosessin, ilmenee Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Sertifiointi on yrityksen mukaan etenemässä myös sen alihankintaketjussa.
Marja Bothnia Berries suhtautui Finnwatchin mukaan kielteisimmin siihen, että marja-alalta vaaditaan jatkossa enemmän vastuuta. Se ei tällä hetkellä noudata EPP-periaatetta (employer pays principle) miltään osin, vaan vasta selvittää asiaa.
Yritys ei myöskään aio hankkia marjoille Reilu kauppa -sertifikaattia tai ole valmis tarjoamaan Reilun kaupan marjoja, vaikka jokin sen keskeinen suomalainen asiakas haluaisikin ostaa niitä.
Yli 80 prosenttia yrityksen marjoista menee vientiin, mikä saattaa heikentää intoa parantaa toiminnan vastuullisuutta.
Marja Bothnia Berries toimittaa marjoja Pakkasmarjalle, jonka markkinat ovat pääosin Suomessa. Pakkasmarjan merkittäviä asiakkaita taas ovat muun muassa S-ryhmä ja Kesko.
Reilun kaupan sertifiointiprosessin aloittaneen Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta sai vuonna 2025 tuomion 62 törkeästä ihmiskaupasta. Tuomio oli 3,5 vuotta ehdotonta vankeutta. Se ei ole vielä lainvoimainen.
Ryhtiliike S-ryhmältä ja Keskolta
Sekä S-ryhmä että Kesko ilmoittavat olevansa valmiita ostamaan Reilun kaupan marjoja. Lidl sen sijaan ei ole tehnyt vastaavaa päätöstä.
Marja-ala on puhuttanut viime aikoina kartelli- ja ihmiskauppaepäilyjen takia.
– Osa yrityksistä on tekemässä ryhtiliikkeen, mutta kaikista ei voi sanoa samaa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér selvitystä koskevassa tiedotteessa.
Yksikään selvityksen kohteena ollut elintarviketeollisuuden yritys ei ole pyytänyt alihankkijoiltaan Reilu kauppa -sertifioituja marjoja tai kertonut, että sillä olisi aikeita tarjota tällaisia kuluttajille seuraavan vuoden aikana.
Osa yrityksistä vetoaa siihen, ettei Reilun kaupan marjoista ole tarjontaa.
Työnantaja laiminlyö maksuja
Luonnonmarjoja paljon ostavista yrityksistä Kesko, S-ryhmä, Lidl Suomi ja Valio ovat kaikki sitoutuneet noudattamaan EPP-periaatetta.
EPP-periaate tarkoittaa, että marjanpoimijoita maahan tuova yritys vastaa kaikista rekrytoinnin kustannuksista.
Suomessa periaatetta ei ole noudatettu. Marjanpoimijoilta perityt matka- ja rekrytointikulut ovat johtaneet työntekijöiden velkaantumiseen ja jopa pakkotyön kaltaisiin oloihin.
Nyt S-ryhmä, Lidl Suomi ja Valio kertovat, että tulevalla satokaudella EPP-periaate toteutuu 30-prosenttisesti.
Kesko ei kerro tavoitettaan tulevalle satokaudelle, koska se ei ole vielä tehnyt ostosopimuksia. Kauppaketju tosin kertoo tavoitteekseen, että vuonna 2027 EPP-periaate toteutuisi täysimääräisesti.
Elintarviketeollisuuden yrityksistä Saarioinen ja Arla eivät ole kertoneet, ovatko ne sitoutuneet noudattamaan EPP-periaatetta.
Finnwatchin selvityksen mukaan Suomen luonnonmarja-alalla on edelleen merkittävä pakkotyön riski.
Vuoden 2027 lopussa Suomessa ja muualla Euroopan unionissa aletaan soveltaa pakkotyöasetusta, joka kieltää pakkotyöllä kokonaan tai osittain tuotettujen tuotteiden myymisen EU-alueella sekä viennin EU-alueelta.
