Suomen merkitys puolustusliitto Natossa nostettiin esille Münchenin turvallisuuskonferenssin The Art of Diplomacy -podcastin tuoreimmassa jaksossa.
– Ruotsi liittyi Natoon, mutta Nato liittyi Suomeen, vitsailee ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tohtori Benedikt Franke jakson alussa.
Jakson vieraana on Suomen entinen pääministeri Sanna Marin, jonka aikana Suomi teki historiallisen päätöksen liittyä Pohjois-Atlantin liittoon. Tämän päätöksen merkityksestä keskustelivat podcastin alussa juontaja Florence Gaub ja turvallisuuskonferenssin varapuheenjohtaja Franke.
Franken mukaan Suomi on puolustusliitolle ”valtava etu”, koska sillä on vahva resilienssi ja kokemusta Venäjän kanssa toimimisesta.
– Heillä on takanaan vuosikymmenten kokemus kriittisen infrastruktuurin, yhteiskunnan toimintamallin ja kaiken sen vahvistamisesta, mikä tekee Suomesta Suomen.
Franke nostaa esille myös Suomen maineen altavastaajana. Tässä yhteydessä hän muistelee myös ajoittain internetissäkin kiertävää tarinaa Suomen ja Yhdysvaltain presidenttien tapaamisesta.
Siinä Suomen presidentti esittelee yhdysvaltalaiskollegalleen teosta nimeltään Neljä suomalaista tarkka-ampujaa, jossa näkyy pelkkä metsä. Tarinan mukaan Yhdysvaltain presidentti toteaa suomalaisten olevan taitavia, koska ei onnistu löytämään kuvasta yhtään tarkka-ampujaa.
– Suomen presidentti vastasi: "Juuri siitä tässä on kyse”. Myöhemmin hän kuitenkin myönsi, ettei maalauksessa ollut ainuttakaan suomalaista tarkka-ampujaa, mutta varsinainen pointti on tätä suurempi, Franke kertaa.
Kollektiivinen muutos
Jaksossa kysytään Suomen Nato-prosessista luonnollisesti myös Marinilta. Gaub halusi tietää etenkin sen, miltä tuntui muuttaa kantaansa niin radikaalisti ja yllättäen. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Nato-jäsenyys oli kuitenkin Suomessa kansankin keskuudessa laajasti epäsuosittu asia.
Marin kuvaileekin, että kyseessä oli kollektiivinen muutos koko Suomessa, jonka taustalla olivat myös yhteiset muistot vaikeista ajoista ja etenkin Suomen sodista.
– Kyse oli turvallisuudesta ja mielemme muuttuivat kollektiivisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ei ollut enää turvallista olla liittymättä, Marin kertoo.
Marin myös kertoo, että henkilökohtaisesti hänen mielensä alkoi muuttua jo vuotta ennen Venäjän hyökkäyssotaa.
Tähän vaikuttivat hänen mukaansa pääministerin roolissa käydyt Eurooppa-neuvoston kokoukset. Niissä Marin huomasi konkreettisesti omin silmin sen, ettei Suomi ollut mukana ”pöydissä, joissa päätökset tehtiin”.
– En kuitenkaan voinut kuvitellakaan, että Suomi liittyisi Natoon meidän hallituskaudellamme. Kuten sanoin, valtaosa suomalaisista ja poliittisista puolueista vastusti [sitä].
