Tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren puhelusta Venäjän presidentille Vladimir Putinille on kehkeytynyt melkoinen jälkipuinti. Muun muassa medialle vuodetut tiedot puhelun sisällöstä ovat aiheuttaneet polemiikkia.
The Financial Times kertoi lähteisiinsä viitaten, että Putin piti puhelussa pitkän luennon keskiaikaisesta slaavilaisesta historiasta, eivätkä Stubb tai Støre tätä keskeyttäneet. Suomi ja Norja ovat vaatineet oikaisua juttuun, jossa väitetysti kerrotaan vääriä tietoja.
Media ei ole tehnyt juttuunsa oikaisua. Siihen on kuitenkin lisätty tasavallan presidentin kanslian tiedottajan Mari-Kaisa Branderin kannanotto, jonka mukaan slaavilaista historiaa ei mainittu. Norjan valtiosihteeri Bhanuja Rasiah sanoi norjalaislehti VG:lle, että puhelussa Putin puhui ”muun muassa Euroopan tilanteesta vuodesta 2014 tähän päivään”.
Pitkä historialäksytys kuulostaa Emil Kastehelmen mukaan asialta, jonka ”Putin voisi aivan mainiosti tehdä, kun pääsee vähän puhumaan valtionpäämiehille, joiden kanssa on pidetty mykkäkoulua pitkän aikaa”.
– Kyllä mahdollisesti jotakin historialäksytystä on tapahtunut, mutta ehkä se on sitten saattanu koskea vähän näitä modernimpia tapahtumia, eikä ihan sieltä aina keskiajalta asti vedetty, Kastehelmi sanoo.
FT nosti esiin, että Putin on pitänyt pitkiä historialuentoja aiemminkin. Sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen sanoi Iltalehdelle aiemmin, että Putin pelaa luennoinnillaan valtapeliä.
Kastehelmen mukaan on epäselvää, onko Putin-puhelussa ”sanan varsinaisessa merkityksessä päästy keskustelemaan mistään��”. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että ainakin Pohjoismaiden yhtenäisyys on rakoillut. Asiantuntijat ovat varoittaneet muun muassa siitä, että tulevaisuudessa mahdollisesti muutkin eurooppalaiset johtajat voivat alkaa soitella Putinille omatoimisesti.
Se, että puhelusta on vuotanut salaisia tietoja julkisuuteen, voi kertoa muustakin. Tietoja tuskin kerrotaan medialle huvikseen.
– Aina kun tavallaan todella sensitiivisiä tietoja esimerkiksi tämän tason puheluista tulee ilmi, ne tulevat julkisuuteen, koska joku haluaa, että ne tulevat julkisuuteen. Halutaan vaikuttaa siihen informaatiotilaan, narratiiviin, diskurssiin, mihin ikinä.
– On ihan hyvä kysymys, että miksi ja kuka, mutta joka tapauksessa lopputulema on se, että on nyt saatu juopaa tähän lännen toimijoiden välille, ja saatu hämmennettyä läntistä informaatiotilaa.
– Ketä taas palvelee parhaiten tällaisen epävarmuuden, epäselkeyden, ristiriitojen lietsominen? No, jäljet ehkä johtavat tietysti tuonne itään.
Erikoistoimittaja Emil Kastehelmi on yksi Ukrainan sodan rintamatilannetta seuraavan Black Bird Groupin perustajista. Tiimi seuraa Ukrainan sodan kehittymistä avointen lähteiden kautta ja päivittää tilannetta The War in Ukraine -verkkokarttaan.