Kymmenen virran maa on ollut Lapin maakuntalaulu yli vuosisadan. Pian se voi jäädä historiaan.
Juttu tiivistettynä
Lapin liitto on ottanut harvinaisen asian käsittelyyn. Maakuntaliitto nimittäin harkitsee Lapin maakuntalaulun vaihtamista.
Kymmenen virran maa on ollut Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntalaulu jo vuodesta 1906. Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto ja sanoittanut A. V. Forsman.
Lapin liitto ei alunperin tiennyt, voiko se edes päättää asiasta. Liitosta kerrotaan, että asiaa piti selvittää kulttuuriministeriössä asti, sillä maakuntalauluista ei ole lainsäädäntöä.
– Kukaan ei oikein tienyt, että kuka tästä saa päättää, naurahtaa Lapin maakuntajohtaja Hannu Takkula.
Miksi laulu halutaan muuttaa?
Lapin ikioman maakuntalaulun puolesta on tehty nettiadressi jo vuonna 2019. Marraskuussa 2024 maakuntavaltuutettu ja perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen jätti Lapin liitolle adressin pohjalta tehdyn valtuustoaloitteen. Aloite on edennyt maakuntaliitossa hitaasti johtuen epäselvyyksistä päätäntäoikeudessa.
Aloite vetoaa siihen, että Lappi ansaitsisi tyystin oman laulunsa, kun tähän saakka maakuntalaulua on jaettu Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Korvaavaksi lauluksi aloite ehdottaa Heikki Yli-Tepsan Lapille-kappaletta.
Onko Kymmenen virran maa sitten liian pohjoispohjalainen eikä tarpeeksi lappilainen?
– Ei siinä sinänsä ole mitään vikaa, mutta kyllä Lappi ansaitsisi ihan oman laulunsa, Seppänen selventää.
Seppäsen mukaan uusi maakuntalaulu tuntuu olevan lappilaisten yhteinen tahtotila.
Videolla rovaniemeläiset kertovat, pitäisikö Lapilla olla ikioma maakuntalaulu.
Kadulla kysyttäessä rovaniemeläiset eivät muista maakuntalauluja kovin hyvin.
– Voi olla, että niitä on joskus mummon kanssa laulettu, aprikoi rovaniemeläinen Ira Rahkonen.
Vaikka maakuntalauluperinne on pitkälti jäänyt viime vuosisadalle, identiteettinä oma maakunta on suomalaisille yhä merkityksellinen.
Tutkimuslaitos E2 totesi maakuntaidentiteetin olevan yhä tärkeä yli puolelle suomalaisista vuonna 2018. Tutkimuksen mukaan maakuntaidentiteetti oli voimakkainta Karjalassa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Miten laulut eroavat toisistaan?
Kymmenen virran maasta on usein pohdittu, että mitkä ovat alueen kymmenen virtaa, joihin laulu viittaa. Totuus on jäänyt tulkinnanvaraiseksi, mutta kappale mainitsee ainakin joet ”Kemi, Tornio, Ounas, Oulu ja Ii”.
Juhlavasävyisessä laulussa myös mainitaan kosket, revontulet, autiot tunturilaaksot, porot ja yötön yö. Lapin luonnon keskellä elämistä kuvataan rikkain sanoin, esimerkiksi: ”Sivakoillaan vauhdilla tuulispään olen nähnyt tyttäres norjat alas kiitävän vierua tunturijään kuni ilman impyet sorjat”.
Laulun sanoissa Lappi innostaa, ”syöntä suurentaa”, soinnuttaa ja lumoaa. Koko sanoituksen löydät täältä.
Uusi maakuntalauluehdokas Lapille on melankolisempi kuin Kymmenen virran maa. Virtoja laulussa ei mainita lukuunottamatta kaltioon heijastuvaa ruskaa. Lapille mainitsee poronpolut, tunturit, jängät ja hanget.
Sanoituksissa nukahdetaan ja tunnetaan kaamoksen tuskaa: ”Kun ilta tummuu ja ruska sammuu, saanhan helmaasi nukahtaa”. Sanat löytyvät mm. Lapin liiton valtuustoaloitteesta.
Molemmissa kappaleissa mainitaan kristillinen jumala, mutta Kymmenen virran maassa mainitaan myös muinaissuomalaiset hahmot Ahti ja Tellervo.
Asia selvenee syksyllä
Maakuntaliitto on pyytänyt Lapin kunnilta kannanottoja asiasta. Vastauksia odotetaan 30. syyskuuta mennessä.
Jos enemmistö kunnista katsoo, että laulu halutaan vaihtaa, ministeriön mukaan valtuustolla on siihen mahdollisuus, Takkula kertoo.
Hän sanoo, että on brändikysymys, haluaako Lappi ikioman maakuntalaulun. Hän muistaa myös kuulleensa keskusteluja aiheesta jo 90-luvulla.
– Tästä tulee mieleen myös vanhat ajat eduskunnassa, kun yritimme tehdä Finlandiasta kansallislaulua, entinen keskustan kansanedustaja Takkula muistelee.
Suomi jakaa kansallislaulunsa sävelmän Viron kanssa, aivan kuten Lappi tekee Pohjois-Pohjanmaan kanssa.
Maakuntalaulut
Maakuntalaulut nousivat suosioon 1900-luvun alussa laulujuhlien, kansakoulujen ja järjestötoiminnan myötä.
Varhaisin maakuntalaulu oli Savolaisten laulu, jonka ensiesitys oli vuonna 1852. Viimeisin sävellys maakuntalauluksi oli Kymenlaakson laulu, joka esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1934.
Kuuluisin maakuntalaulu lienee nykypäivänä Kainuun Nälkämaan laulu, josta tehtiin metalliversio vuonna 2024.
Kymmenen virran maasta tehtiin pilaversio jo vuonna 1908: Maha ponteva Suomenkin herroilla on, se on köyhien tuotteiden tanner.
