Porin Suomi-areenan tiistain pääpuhujana toiminut presidentti Sauli Niinistö korosti lavalla, että yksi suurimmista muutoksista viime vuosina on ollut sodankäynnin murros.
– Suomeakin koskien sodankäynnin tapa, joka on muuttumassa. Olen joskus sanonut, että tämän jälkeen rintama, etulinja, on kaikkialla. Erityisesti se alkaa näkyä Ukrainan ja Venäjän sodassa, Niinistö sanoi.
Presidentti sanoi kantavansa paljon huolta tulevaisuudesta ja siitä, mitä kutsutaan hybridisodankäynniksi.
Keskustelun aiheena oli Yhdysvaltain vetäytyminen, Naton muuttuminen sekä se, miten Eurooppa ottaa tässä tilanteessa vastuun ja miten Suomea puolustetaan. Aihe oli Niinistölle ajankohtainen, koska hän on hiljattain saanut valmiiksi johtamansa EU-raportin, jossa esitellään mahdollisuuksia Euroopan puolustuksen järjestämiseen erilaisissa skenaarioissa, joissa Yhdysvallat vähentää sotilaallista läsnäoloaan maanosassa.
Presidentti korosti pyrkineensä välittämään pitkin Eurooppaa sanomaa siitä, että puolustus on kaiken perusta. Euroopan on myös täytettävä se tyhjiö, jonka Yhdysvallat mahdollisesti jättää taakseen, jos se vetäytyy Natosta.
– Eurooppa on nyt totuuden hetken edessä, Niinistö sanoi.
Niinistö painotti, ettei hän usko Yhdysvaltain jättävän kokonaan Natoa. Silti hänen mukaansa on varauduttava siihen, että maa vetäytyy Euroopasta merkittävässä määrin.
Putinin kylmäävä puhe
Niinistön mukaan kriisitietoisuuden pitäisi nyt lisääntyä. Merkit olivat esillä jo kymmenen vuotta sitten, kun Putin sanoi puheessaan, että läntiset ihmiset ovat hedonistisia ja sitä kautta heikkoja.
– Se ainakin kauhistutti minua, Niinistö muisteli.
Putin ajatteli Niinistön mukaan, että heikot länsimaalaiset ovat kykenemättömiä puolustamaan itseään.
– Hän ei ole sanonut minulle sillä tavalla, mutta rivien välistä se oli luettavissa.
Yhteys Venäjään
Keskustelussa nousi myös esiin kysymys siitä, pitäisikö Venäjälle avata yhteys ja milloin.
Niinistö nosti esiin Harvardin poliittisessa koulussa heränneen ajatuksen siitä, että tulevaisuuteen pitää nähdä pidemmälle ja selvittää, miten Venäjän kanssa jatkossa toimitaan.
– Minulla on sellainen käsitys, että kun Ukrainan rauha jonain päivänä tulee, se vetää Euroopan sisälle suhteessa Venäjään rajan, joka on epäluulon ja jopa vihankin täyttävä, Niinistö sanoi ja muistutti, ettei Venäjä unohda Ukrainaa tukeneita maita.
Tämä johtuu Niinistön mukaan siitä, että Venäjä ei saa aikaan sellaista rauhaa, joka sitä tyydyttäisi.
Niinistön mukaan yhteydenpito Venäjään on tärkeää siksi, että Kreml pyrkii nyt syöttämään Yhdysvalloille ajatusta uudesta eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä, mitä se pyrki tekemään jo ennen hyökkäystään Ukrainaan.
– Jos tästä keskustellaan, tuntuu oudolta, että Eurooppa on sen ulkopuolella.
Kauhun tasapaino takaisin?
Presidentti arvioi, että Venäjän hybridiuhkien suhteen voidaan päätyä samanlaiseen tilanteeseen kuin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä ydinaseiden takia 1950-luvulla.
– Syntyi tällainen kauhun tasapaino, joka lopulta johti siihen, että ydinaseuhkaa kyettiin hallitsemaan.
Niinistö sanoi kannattavansa kauhun tasapainon luomista uudelleen ja keskustelua Venäjän kanssa.
– Kauhun tasapainon luominen olisi paikallaan. Jos te teette näin, me teemme noin, Niinistö kuvaili.
Venäjän uhka Suomelle?
Niinistöltä kysyttiin lavalla, millainen uhka Venäjä on Suomelle tällä hetkellä. Niinistö nosti heti esiin, että Kremlin hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo neljä vuotta.
– Luulen, että se vaikuttaa venäläisiin aika lailla ja myös Putiniin, joka joutuu omilleen vastaamaan, Niinistö sanoi.
– Sitä taustaa vasten voi olla vähän vaikea ajatella, että Venäjä olisi ainakaan lähiaikoina avaamassa uutta rintamaa.
Tästä huolimatta Venäjä voi Niinistön mukaan olla arvaamaton hybridiuhkien aiheuttamisessa. Venäjän hybridiuhassa ei Niinistön mukaan synny yhtä paljon ihmisuhreja kuin perinteisessä sodankäynnissä, mutta vaikutukset yhteiskuntaan voivat silti olla hyvin suuria.
– Siinä suhteessa pitää olla varovainen, presidentti varoitti.
Vaikka maailma on muuttunut, omassa elämässään Niinistö ei myöntänyt kokeneensa suuria muutoksia presidenttivuosiensa jälkeen. Hän sanoi, että ehti tottua 12 vuoden kautensa aikana siihen, että päivällä ensimmäisenä ja illalla viimeisenä ovat mielessä maailman tapahtumat.
– Ei siitä tavasta eroon pääse, presidentti summasi.
