Selvitimme Venetsian biennaalissa, kuinka Venäjä työntyi takaisin Euroopan taidekentälle
Venäjän paluu nykytaidetapahtumaan on synnyttänyt keskustelun taiteen sensuurista. Vastustajien mukaan Venäjä normalisoi kulttuurin avulla sodankäyntiään.
Jutun lukee koneääni.Lue lisää.
Juttu tiivistettynä
VENETSIA Jo Venetsian taidebiennaalin sisäänkäynnin liepeillä sijaitsevassa vessassa tulee selväksi, että tapahtumasta on tullut kansainvälisen politiikan näyttämö – haluaa se sitä itse tai ei.
Vessakoppien seinät ovat täynnä tusseilla kirjoitettuja poliittisia iskulauseita. Stop the War, Free Palestine, Don’t hate the US because of our president. Sota seis, Vapauttakaa Palestiina, Älkää vihatko Yhdysvaltoja, koska vihaatte presidenttiämme.
Biennaali joutui tänä vuonna myrskyn silmään, koska se salli Venäjän osallistumisen tapahtumaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan.
Isäntämaa Italia tuomitsi päätöksen ja lähetti tarkastajat tutkimaan, rikkooko päätös Venäjälle asetettuja pakotteita. Monet muutkin eurooppalaiset maat – Suomi mukaan lukien – jättivät biennaalin avajaiset vastalauseena välistä. Euroopan unioni uhkaa leikata biennaalin rahoitusta.
Biennaali on puolustautunut vetoamalla puolueettomuuteen ja siihen, että sen tehtävä on toimia kohtaamispaikkana kaikille eli myös sotaa käyville maille. Venäjä ei olekaan ainoa osallistujamaa, joka sotii: biennaalissa nähdään myös esimerkiksi Israelin ja Yhdysvaltain paviljongit.
Venäjän paviljonki oli lopulta auki vain biennaalin avajaisissa, minkä jälkeen sen ovet suljettiin yleisöltä.
Kävimme Venetsiassa kysymässä, mitä biennaalin kävijät ja paikallinen taideväki asiasta ajattelevat.
Venäläistä taidetta voi nähdä yhä ruuduilta
Venäjän valtiolla on ollut yli vuosisadan ajan pysyvä paviljonki keskeisellä paikalla biennaalin toisella päänäyttelyalueella Giardinissa.
Vuonna 2022 paviljonki oli kiinni, koska venäläistaiteilijat vastustivat vastikään alkanutta hyökkäyssotaa. Viime taidebiennaalissa vuonna 2024 paviljonki lainattiin Bolivian käyttöön.
Kesäkuun arkiaamuna paviljongin edessä on useita uteliaita. Moni kävijä on tullut kohusta kuultuaan katsomaan, mitä täällä tapahtuu.
Lopputulos on erikoinen: paviljonkiin ei pääse sisään eikä paikalla ole ketään, mutta venäläistä taidetta voi kuitenkin nähdä. Rakennuksen sivuovet ovat auki, ja niiden läpi voi katsella videoita venäläisten taiteilijoiden performanssiesityksestä. Musiikki kuuluu ulos asti.
Rakennuksen eteen ilmestyy yksityisen vartiointiliikkeen paitaan pukeutunut vartija. Hän kertoo, että paviljonkia vartioidaan, koska kävijät yrittävät joskus tehdä ilkivaltaa.
Paviljonkia katsomaan tulleiden mielipiteet Venäjän osallistumisesta jakautuvat.
Tšekkiläinen Kamila Lezkova on huolissaan siitä, että Venäjän läsnäolo sallitaan vuosien jälkeen.
– Tuntuu vähän siltä, että kun aikaa kuluu, Venäjän sotatoimien tuomitseminen alkaa vähentyä.
Vastustajat muuallakin pelkäävät, että Venäjä hivuttautuu pikkuhiljaa takaisin eurooppalaisen kulttuurin kentälle. Biennaali tuo sille näkyvyyttä ja nostaa keskusteluun säännöt ja sensuurin – vaikka Italian kulttuuriministeriön tarkastajien käyntiä seurasikin lopulta paviljongin sulkeminen.
Ukrainan paviljongin kuraattori Ksenia Malykh on sanonut, että Venäjän ottaminen mukaan normalisoi sen sodankäyntiä.
Aktivistiryhmä Pussy Riotin perustajiin kuuluva Nadya Tolokonnikova sanoi järkyttyneensä nähtyään, kuinka Venäjän paviljongissa kilisteltiin kuohuviinillä ja tanssittiin teknomusiikin tahtiin.
Paviljongin taustalla Putinin lähipiiriä
Venetsian biennaalin kansallisista paviljongeista vastaavat maiden kulttuuriviranomaiset. Venäjän tämänvuotisen paviljongin takaa löytyy presidentti Vladimir Putinin hallinnon lähipiiriin kuuluvia ihmisiä.
Paviljongista vastaa Smart Art -niminen yritys. Sen omistavat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tytär Ekaterina Vinokurova sekä venäläisen puolustusalan jättiyhtiö Rostecin johtoon kuuluvan, entisen kenraali Nikolai Volobuevin tytär Anastasia Karneeva.
Venetsian biennaalin johtaja Pietrangelo Buttafuoco vastasi kritiikkiin vedoten tapahtuman itsenäisyyteen. Buttafuocon mukaan biennaalin ei kuulu harjoittaa sensuuria: se on neutraali kohtaamispaikka, ja tämä tehtävä vaarantuisi, jos se alkaisi sulkea maita pois.
Buttafuocon viestintätyyli on herättänyt Italiassa kummastusta. Hän on puhunut toimittajille vain yhdessä tiedotustilaisuudessa. Venetsian biennaali kieltäytyi myös Ylen haastattelupyynnöstä tätä artikkelia varten.
Buttafuoco on entinen toimittaja ja kirjailija, jolla on juuria jälkifasistisessa politiikassa samaan tapaan kuin Italian laitaoikeistopääministeri Giorgia Melonilla. Melonin hallitus nimitti Buttafuocon biennaalin johtoon kaksi vuotta sitten.
Pääministeri Meloni ja Italian kulttuuriministeri Alessandro Giuli ovat kertoneet olevansa eri mieltä biennaalin päätöksestä päästää Venäjä mukaan. Venäjä-mielisistä kannanotoistaan tunnettu varapääministeri Matteo Salvini puolestaan sanoi, ettei sensuuria pitäisi sallia.
Sensuuria kaihtaisi myös osa Venetsian biennaalin vieraista:
”Myös Yhdysvallat tulisi sulkea pois”
Maailman suurimpiin nykytaidetapahtumiin kuuluvaan biennaaliin osallistuu tänä vuonna 99 maata.
Sen kuraattoriksi kutsuttiin ensimmäistä kertaa afrikkalaistaustainen nainen. Sveitsiläis-kamerunilainen Koyo Kouoh kuitenkin menehtyi äkillisesti kesken työn, joten lopputuloksesta vastaa isompi tiimi.
Tapahtuman teema on altavastaajien äänet.
Alla olevia kuvia klikkaamalla näet ne isompina ja löydät lisätietoja teoksista:
Venäjä ei ole ainoa maa, jonka osallistuminen biennaaliin on herättänyt vastustusta. Tapahtuman tuomaristo irtisanoutui ennen avajaisia vastalauseena Venäjän ja Israelin osallistumiselle. Siksi tapahtumassa ei tänä vuonna jaeta maineikkaita palkintoja, Kultaisia leijonia.
Venetsialainen kuraattori ja galleristi Giovanni Paolin on sitä mieltä, että biennaali on monin tavoin ajastaan jälkeen jäänyt instituutio.
Paolin ajattelee, että jos maita suljetaan pois sodan ja ihmisoikeuksien polkemisen takia, mukana ei saisi olla myöskään Yhdysvallat. Hänen mielestään kriteeri ei voi koskea vain Venäjää.
Artikkelia varten on haastateltu myös toista italialaista kuraattoria, Massimo Scaringellaa.
Venetsian biennaali on avoinna 22. marraskuuta 2026 saakka.