Serbiasta on tullut Euroopan mini-Venäjä ja tässä viisi syytä, miksi
Sotaa pakenevat liberaalit venäläiset muuttivat Vladimir Putinia rakastavaan maahan. Venäläisten arkielämä Serbiassa sujuu silti varsin kotoisasti.
Jutun lukee koneääni.Lue lisää.
Juttu tiivistettynä
Kotimaastaan paenneet venäläiset ovat muodostaneet Serbiaan yhteisön, joka näkyy ja kuuluu varsinkin pääkaupunki Belgradissa.
Maassa asuu noin 200 000 vuoden 2022 jälkeen muuttanutta Venäjän kansalaista. Määrä on niin suuri, että välillä puhutaan Euroopan mini-Venäjästä.
Sotaa ja presidentti Vladimir Putinin itsevaltaa paenneiden venäläisten elämä Serbiassa on ristiriitaista, sillä Serbiassa Putinia ja Venäjää kannatetaan laajasti.
Venäläiset päätyvät juuri Serbiaan monen tekijän summana, ja tässä jutussa avaamme syitä.
Katso Yle Areenasta Ulkolinjan dokumentti Serbiaan muuttaneista venäläisistä:
Venäläinen Serbia
1. Viisumivapaus
Serbia on Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan ohella ainoa Euroopan maa, jonne venäläiset pääsevät ilman viisumia ja voivat oleskella siellä vapaasti kuukauden ajan.
Viisumivapaus on luonut maahan uudenlaisen bisneskonseptin: venäläisille myydään niin sanottuja visarun-matkoja, useimmiten Bosnia-Hertsegovinaan.
Käytännössä minibussillinen venäläisiä tuodaan rajan tuntumaan, josta he kävelevät Serbian rajan yli, odottavat muutaman minuutin raja-alueella ja palaavat takaisin saadakseen passiin uuden kuukauden oleskeluun oikeuttavan leiman.
Egor Aleksandrov kertoo videolla matkastaan rajalle:
Aikaisempina vuosina tällaisia matkoja tekivät jopa sadat tuhannet venäläiset. Nyt suurin osa heistä on joko muuttanut muualle tai saanut oleskeluluvan, sillä Venäjän kansalainen saa sen Serbiasta suhteellisen helposti.
Pian venäläisten tilanne saattaa kuitenkin muuttua, sillä Serbia on väläyttänyt viisumeiden käyttöönottoa Venäjän kanssa.
2. Suorat lennot Venäjälle
Serbia on Euroopan ainoa maa, josta pääsee vieläkin suoralla lennolla Venäjälle.
Air Serbia lentää monta kertaa päivässä Belgradista Moskovaan, lähes joka päivä Pietariin ja kaksi kertaa viikossa Sotšiin ja Kazaniin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan lentojen määrä on kasvanut.
Serbiasta onkin tullut Venäjälle jääneiden ja ulkomaille muuttaneiden tapaamispaikka, jonne kaikki pääsevät helposti.
Myös postipaketit kulkevat kätevästi: someryhmistä voi nopeasti löytää ihmisen, joka on lähdössä lähiaikoina Venäjälle tai tulossa sieltä Serbiaan ja on valmis viemään paketin mukanaan.
3. Iso venäläinen yhteisö
Serbiaan on muodostunut iso ja aktiivinen yhteisö, josta maahantulija löytää helposti tukea ja neuvoja.
Yli satatuhatta venäläistä on saanut oleskeluluvan vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi kymmenettuhannet tekevät kuukausittain visarun-matkoja. Yhteensä puoli miljoonaa venäläistä on ylittänyt Serbian rajan viime vuosina, vaikka monelle maa on ollut vain välietappi.
Venäjän kieltä kuulee Belgradin kaduilla jatkuvasti.
Iso osa Serbiaan muuttaneista venäläisistä on IT-alan työntekijöitä. He tekevät etätöitä joko Venäjälle tai johonkin Euroopan maahan.
Moni yhtiö on myös siirtänyt toimistonsa Venäjältä Serbiaan. Näihin lukeutuu suomalainen Wärtsilä, joka sulki Pietarin toimistonsa heinäkuussa 2022 ja avasi reilun sadan työntekijän ohjelmistokehitykseen keskittyvän yksikön Belgradiin. Osa Venäjällä työskennelleistä siirtyi Serbiaan.
Venäläinen hakukonejätti Yandex avasi Belgradiin kaksi toimistoa, joissa työskentelee 2 000 ihmistä.
Venäläiset omistavat Serbiassa myös paljon ravintoloita, baareja, kahviloita ja kauneushoitoloita, jotka työllistävät toisia venäläisiä. Tämä on johtanut rinnakkaistodellisuuteen, jossa venäläiset ja serbialaiset elävät samassa kaupungissa pääosin erillään toisistaan.
Euroopan unioni on huolissaan potentiaalisista turvallisuusuhkista, jos venäläiset saavat Serbian kansalaisuuden. Helmikuussa 2025 julkaistun Belgradin turvallisuuspolitiikan keskuksen tutkimuksen mukaan riskiä Kremlinin propagandan leviämiseen ei kuitenkaan ole.
Videolla kansainvälisten suhteiden professori Mirko Dautović kertoo, miltä venäläiset näyttävät serbialaisten silmissä:
4. Helppo arki
Serbiassa venäläisten on suhteellisen helppoa elää tutun oloista elämää.
Belgradin kaduilla ajaa Yandexille kuuluvia takseja, jotka hävisivät Suomen katukuvasta vuosia sitten. Näissä takseissa voi maksaa venäläisellä pankkikortilla.
Venäjälle etätöitä tekevät saavat palkkansa venäläiselle pankkitililleen ruplissa. Palkan voi tuoda maahan käteisenä ja vaihtaa ruplat Serbian dinaareiksi tai euroiksi yhdessä lukuisista valuutanvaihtopisteistä, joista suurin osa avautui venäläisten muuttoaallon myötä.
Venäjältä tulevat palkkaruplat on helppo vaihtaa myös kryptovaluutoiksi ja sitä kautta dinaareiksi tai euroiksi.
5. Serbialaisten rakkaus Venäjää kohtaan
Venäläiset kokevat itsensä Serbiassa tervetulleiksi, koska Venäjää perinteisesti arvostetaan Serbiassa. Syyt ovat osin historiassa ja osin päivän politiikassa. Serbian hallitus on pääsääntöisesti tukenut Putinia ja vastustanut Ukrainan tukemista.
Belgradin kaduilla ei voi kävellä törmäämättä Putin-matkamuistoja myyviin kojuihin.
Venäjä on halunnut näyttäytyä serbialaisten suojelijana jo 1800-luvulta alkaen, kun se taisteli ottomaaneja vastaan Balkanilla.
Rakkauden Venäjää ja vihan Yhdysvaltoja kohtaan sinetöivät kuitenkin Naton Belgradin-pommitukset vuonna 1999. Naton väliintulon syynä oli Serbian armeijan veriset otteet itsenäiseksi pyrkineessä Kosovossa. Kun Venäjä sanoo taistelevansa Natoa vastaan, tarkoittaa se monen serbialaisen mielessä Serbian puolella olemista.
Serbia on edelleen riippuvainen venäläisestä kaasusta ja öljystä, vaikka onkin vähitellen pyrkinyt ostamaan niitä myös muualta. Se ei ole myöskään osallistunut EU:n Venäjä-pakotteisiin.
Viime aikoina Serbian ja Venäjän suhde on rakoillut, muun muassa siksi, että Venäjä on väittänyt Serbian myyneen aseita Ukrainaan kolmansien maiden kautta. Myös viisumivapauden poisto sai Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin uhkailemaan Serbiaa vastatoimilla.
Viime vuonna Serbian presidentti Aleksandar Vučić osallistui Moskovan voitonpäivän paraatiin paikan päällä. Tänä vuonna hän tyytyi onnittelemaan presidentti Vladimir Putinia kirjeitse.