Sähkön hintaan tulossa hirmunousu

Futuurihintojen perusteella sähkön hinta nousisi lokakuussa viime vuoteen verrattuna jopa 70 prosenttia.

Futuuripörssissä loka-, marras- ja joulukuun verottomat hinnat liikkuvat 9–9,5 sentin kilowattitunnilta tuntumassa, kertoo Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

Viime vuoden lokakuussa Suomen aluehinnan keskiarvo oli 4,9 senttiä kilowattitunnilta, joten pörssiodotukset ovat noin 70 prosenttia korkeammalla.

Sähkön johdannaismarkkinat ja futuurihinnat ennakoivat tulevan syksyn ja talven hintatasoa.

– Kuukausikeskiarvona markkinalla odotetaan noin 9 sentin tasoa, Salomaa kertoo.

Ruotsin ja Norjan vähäiset vesivarat

Sähkömarkkinoiden syksyyn ja alkavaan talveen liittyy useita säästä, tuotannosta ja kansainvälisestä tilanteesta riippuvia tekijöitä.

Fingridin markkinaratkaisut-yksikön päällikkö Maarit Uusitalo kertoo, että yksi merkittävimpiä syitä hintojen nousuun on Pohjoismaiden vähäinen vesitilanne.

Tällä hetkellä vesialtaiden täyttöaste on heikko erityisesti tietyillä alueilla Norjassa ja Ruotsissa.

– Tulevan syksyn sateisuus tai kuivuus määrittää pitkälti sen, millaisella vesivoimakapasiteetilla talveen lähdetään, Uusitalo kertoo.

Suomessa syksyn lähitilanteeseen vaikuttaa myös sähkön tarjontapuoli. Syysjaksolla on useita ydinvoimalaitoksia samaan aikaan huollossa, mikä rajoittaa kotimaista tuotantokapasiteettia huoltotaukojen aikana.

Suomen suurin reaktori Olkiluoto 3 on vuosihuollossa syyskuun alusta lokakuun loppupuolelle. Samaan aikaan huolletaan Loviisan molempia reaktoreita.

Loviisa 2 on poissa käytöstä elokuun alusta syyskuun puoliväliin, minkä jälkeen huoltorupeaman aloittaa Loviisa 1 syyskuun lopulta lokakuun puoliväliin.

Geopoliittiset jännitteet

Lähi-idän geopoliittiset jännitteet, kuten Qatarin kaasutoimitusten reitit, vaikuttavat keskieurooppalaisen maakaasun hintaan.

Vaikka Suomessa ei juuri käytetä maakaasua sähköntuotannossa, Salomaan mukaan Keski-Euroopan ja Baltian hintataso heijastuu Suomeen tuulettomina hetkinä.

Samoilla linjoilla on myös Uusitalo. Iranin alueen jännitteet ja sotatilanteet vaikuttavat Suomeen lähinnä välillisesti fossiilisten polttoaineiden hintojen kautta.

Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa on erittäin pieni, joten suorat tuotantovaikutukset jäävät vähäisiksi.

– Koska Suomi on osa yhteisiä eurooppalaisia sähkömarkkinoita, muiden alueiden hintataso heijastuu meille, Uusitalo kertoo.

– Keski- ja Etelä-Euroopan pitkät hellejaksot ovat nostaneet jokien veden lämpötiloja, mikä rajoittaa laite- ja ydinvoimaloiden tehoa jäähdytysvesirajoitusten vuoksi.

Suomessa ydinvoimaloita jäähdytetään merivedellä, joten vastaavaa suoraa rajoitusta ei ole. Keski-Euroopan kalliimman fossiilituotannon hinnanpaineet voivat kuitenkin välillisesti nostaa sähkön hintaa myös Pohjoismaissa.

Vielä datakeskukset eivät nosta kulutusta

Suomessa sähkön kokonaiskulutus on kääntynyt lievään kasvuun, Uusitalo kertoo. Kasvua selittävät muun muassa kaukolämpöä tuottavat sähkökattilat.

– Paljon julkisuudessa olleet datakeskushankkeet eivät vielä tulevana talvena lisää kulutusta merkittävästi, Uusitalo muistuttaa.

– Niiden vaikutukset toteutuvat vasta pidemmällä aikavälillä.

Ruotsissa käydään hyvin samankaltaista keskustelua kuin Suomessa sähkön hinnoista ja riittävyydestä.

Ruotsissa on käynnistetty Kraftlyftet-malli, joka on vastaava talvienergiatukijärjestely kuin mitä Suomessa ministeriössä parhaillaan suunnitellaan.

– Järjestelyn tavoitteena on turvata säädettävää tuotantoa pitkällä aikavälillä, mutta se ei tuo ratkaisua vielä alkavaan talveen Suomessa tai Ruotsissakaan, Uusitalo sanoo.

Mennäänkö takaisin talven 2022 kriisiin?

Vaikka edessä on totuttua hintavampi syyskausi, niin 2022 loppuvuoden kaltaiseen laajaan energiakriisiin Salomaa ei usko Suomen palaavan.

Energian hinnat nousivat voimakkaasti Euroopassa vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Etenkin sähkö kallistui Pohjoismaissa.

– Ennen hyökkäyssotaa noin 40 prosenttia Euroopan maakaasusta tuli Venäjältä. Nyt Eurooppa on kytkeytynyt irti Venäjän energiasta, ja kaasua tuodaan p�ääosin Norjasta sekä Yhdysvalloista, Salomaa kertoo.

– Vain poikkeuksellisen paha ja pitkäaikainen kuivuus yhdistettynä vakaviin geopolitiikan kriiseihin tai infrastruktuuria kohtaavaan terrorismiin voisi luoda vastaavan piikin.

Viisasta kulutusta

Aiempi kriisitalvi toimi suomalaisille tehokkaana oppituntina. Ekonomisti Claes Hemberg ruotsalaisesta Nibe-yhtiöstä kommentoi Ilta-Sanomille, että ruotsalaisen täytyisi ottaa mallia suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä.

Hemberg kehuu Ilta-Sanomille, miten suomalaiset suosivat enemmän pörssisähköä ja osaavat ajastaa lämmitystä automatiikalla.

– Suomalaiset ovat oppineet hyödyntämään pörssisähköä, automaatiota ja sähköautojen yölatausta. Opimme paljon vuoden 2022 kriisistä, Salomaa kommentoi.

Tällä hetkellä Salomaan mukaan kuluttajien kannattaa miettiä, mikä on sopivin sähkösopimus omaan kotitalouteen.

Pohjoismaissa sää, eli tuulisuus ja sateisuus, ratkaisee toteutuvat pörssihinnat. Jos syksystä tulee erittäin sateinen, hinnat voivat korjaantua alaspäin.

– Jos oma talous ei kestä kuukausikohtaisia laskupiikkejä, kiinteähintainen sopimus tai sopimus kulutusvaikutuksella tuo vakautta, Salomaa muistuttaa.