”Siis mitä ihmettä?” – Timo Vornasen tapauksessa käänne

Viisi kansanedustajaa eri puolueista jätti keskiviikkona aloitteen, jotta eduskunta tutkisi, voiko ehdollisen vankeustuomion saanut kansanedustaja Timo Vornanen (tv) toimia yhä kansanedustajana.

Eilen eri uutisvälineet kertoivat, että perustuslakivaliokunta ei ehdi välttämättä käsitellä asiaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) sanoo Iltalehdelle, että valiokunnan työtilanne on erittäin vaikea. Vaikka valtiopäiviä on vielä puolisen vuotta jäljellä, valiokunta on antanut jo nyt sellaisen määrän lausuntoja, joka yleensä annetaan koko vaalikauden aikana. Kireä työtilanne jatkuu ja esityksiä on jonossa viikoiksi.

– Tällä työmäärällä ei ole varmuutta siitä, että valiokunta ehtisi käsitellä niitä asioita, jotka eivät ole lakiesitysten perustuslainmukaisuuden arviointeja.

Vestman huomauttaa, ettei ole valiokunnan päätettävissä, mitä se priorisoi, vaan eduskunnan menettelytapasääntöjen mukaan hallituksen esitysten perustuslainmukaisuuden arvioinnit eli lausuntoasiat on pyrittävä suorittamaan ensin. Toisin sanoen valiokunta ei voi säännösten mukaan nostaa Vornasen tapausta listalla muiden ohi.

”Esitykseni kohtasi vastustusta”

Sen sijaan kokousten määrään valiokunta voi vaikuttaa.

Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin tällä kaudella työmäärästä selviytyäkseen lisännyt kokousaikoja. Käytännössä kokouksia on säännönmukaisesti aloitettu aiemmin aamuisin tiistaista perjantaihin.

Jo alkuvuonna Vestman esitti valiokunnalle, että se ottaisi kokouskäyttöön myös maanantain, jolloin eduskunnassa ei normaalisti ole täysistuntoja.

– Esitykseni kohtasi vastustusta. Tulen toistamaan esitykseni valiokunnalle, että maanantait otetaan kokouskäyttöön. Toivon, että nyt siihen suhtauduttaisiin myötämielisesti.

Jotta valiokunta on päätösvaltainen 17 jäsenestä 12 olisi oltava paikalla. Monilla jäsenillä on paikallispolitiikan menoja maanantaina.

Vestmanin mukaan valiokunnan työtä rajoittaa myös se, että sillä on käytössään asiantuntijoina rajallinen määrä oikeusoppineita, joita voidaan kuulla valtiosääntökysymyksissä.

”Kummastelen, jos todella”

SDP:n kansanedustaja Jani Kokko, joka tosin ei ole perustuslakivaliokunnan jäsen, hämmästeli Facebookissa, mikä Vornasen tapauksen käsittelyssä kestää.

– Siis mitä ihmettä? Kuinka pitkään perustuslakivaliokunta meinasi tätä asiaa käsitellä? Eiköhän oikeuslaitos ole jo suorittanut selvityksen onko Vornasella edellytyksiä toimia kansanedustajana saatuaan 8 kuukauden lainvoimaisen tuomion. Riittänee yksi kokous ja sitten täysistunnon äänestykseen, Kokko sanoi.

Vestman liki tuohtuu Kokon parahduksesta.

– Ei valiokunta voi missään tapauksessa tuosta noin vain ilman oikeusoppineiden kuulemista ja asianmukaista oikeudellista arviointia nuijia asiaa, jossa arvioidaan jonkun asian perustuslainmukaisuutta, siis oikeudellista kysymystä. Kummastelen, jos todella jollakulla kansanedustajalla on semmoinen käsitys, että valiokunta voisi ilman asianmukaisia menettelyä, kuulemisia ja oikeudellista arviointia nuijia perustuslakiarvioita.

”Tulen kyllä paikalle”

Heikki Vestman ei osaa arvioida, millä todennäköisyydellä Vornasen tapaus ehdittäisiin käsitellä.

– Siihen vaikuttaa se, kuinka paljon valiokuntaan tulee hallituksen esityksiä, Vestman painottaa edelleen.

Lainsäädäntösuunnitelmassa arviot valiokuntaan tulevien esitysten määrästä ovat vaihdelleet.

– Mikäli valiokunta suostuu ehdotukseeni, että maanantai voidaan ottaa kokouskäyttöön, se lisää todennäköisyyttä [Vornasen tapauksen käsittelylle]. Voin toki kutsua valiokunnan vaikka mihin vuorokauden aikaan koolle. Tulen kyllä paikalle johtamaan kokousta, mutta jotta valiokunta pystyy työskentelemään, se vaatii sitä, että jäsenten pitää myös tulla paikalle.

”Lukon takana”

Vestman haluaa vielä muistuttaa, että kansanedustajan toimen lakkaamisen julistamisesta säädetään perustuslaissa.

– Se on niin sanotusti perustuslain lukon takana. Ei ole nykyisen perustuslakivaliokunnan valinta, millainen pykälä siellä on. Oikeusvaltio on sitä, että ennalta päätetään säännöt ja sitten niiden sääntöjen mukaan mennään, riippumatta siitä, mitä kukakin henkilökohtaisesti ajattelee tarkoituksenmukaiseksi.

Perustuslaissa lukee seuraavasti:

– Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Vestman huomauttaa, että laissa on kaksi kriteeriä edustajan toimen lakkauttamiseksi, vankeustuomio sekä se, ettei tuomittu ansaitse luottamusta ja kunnioitusta.

Vestman on saanut kansalaiskysymyksiä, miksi kansanedustajaa ei voida erottaa vain sillä perusteella, että on vankeusrangaistustuomio tahallisesta rikoksesta.

– Se johtuu siitä, että perustuslaissa lukee, että niin ei voida toimia. Myös se, ansaitseeko tuomittu edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, on arvioitava valiokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella.

”Ihan eduskunnan hallussa”

Iltalehti tavoitti myös Timo Vornasen kommentoimaan sitä, ettei valiokunta mahdollisesti ehtisikään käsitellä hänen asiaansa.

– Minulla on neutraali suhtautuminen. Se on ihan eduskunnan hallussa, miten he sitä hoitavat, Vornanen sanoo.

Sinänsä hän lausuu myös, että prosessi tarjoaisi hänelle mahdollisuuden antaa virallisia dokumentteja eduskunnan ja median tietoon.

– Kun tässä arvioni perustana nyt on tämä rikosprosessi ja siitä saatu tuomio, toisaalta olen kiitollinen, että tämä menee arviointimenettelyyn. Se avaa minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden avata esitutkintaa ja rikosprosessia kansanedustajille, Vornanen lausui jo aiemmin Iltalehdelle, kun oli tullut tietoon, että Vornasen kansanedustajan aseman arviointi oli vasta lähdössä vireille.

Käräjäoikeuden tuomio Vornasen jutussa jäi voimaan, kun Korkein oikeus (KKO) ei myöntänyt Vornaselle valituslupaa viime heinäkuussa.

Kansanedustaja tuomittiin 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahdesta laittomasta uhkauksesta, varomattomasta käsittelystä, ampuma-aserikoksesta ja pahoinpitelystä. Tapahtumat liittyivät Bar Ihkuun Helsingin keskustassa 26. huhtikuuta 2024.