Pääuutiset

”Silloin ei ole niin tärkeää” – Tässä on Sari Essayahin suunnitelma sairaaloille

”Silloin ei ole niin tärkeää” – Tässä on Sari Essayahin suunnitelma sairaaloille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo Iltalehden haastattelussa, mitä puolue tekisi sosiaali- ja terveyspalveluille ja mistä sote-säästöjä voitaisiin hakea tulevalla hallituskaudella.

Essayahista keskeisintä olisi muuttaa täysin rahoitusmallia niin, ettei rahoituksen tarvetta enää määriteltäisi diagnoositietojen pohjalta. Essayahin mukaan nykyinen malli ”mahdollistaa manipuloinnin”.

– On esimerkiksi tiettyjä pitkäaikaissairauksia, kuten hengitysvajausdiagnooseja, normaalia väestöpohjaa enemmän tietyillä alueilla. Ja joillain alueilla on taas ollut hyvin paljon vaikkapa pitkäaikaisia lonkkasairauksia, Essayah sanoo.

Tämä herättää Essayahin mukaan kysymyksen siitä, onko näin tehty tarkoituksella vai onko kyse vain erilaisista diagnoosien merkkaustavoista.

Olipa kuinka tahansa, Essayah pitää keskeisenä ongelmana sitä, että nyt se, että jokin alue onnistuu saamaan paremmin järjestelmästään ulos diagnooseja kuin toinen alue, voi vähentää toisen tai toisten alueiden rahoitusta useita miljoonia euroja.

KD:n mukaan rahoituksen tarve voisi perustua jatkossa diagnoosien sijaan väestöpohjaisiin tekijöihin, kuten väestön ikärakenteeseen ja sosioekonomisiin tekijöihin, kuten tulotasoon ja työttömyyslukuihin.

Puolueen mukaan rahoitusmallin pitäisi palkita nykyistä enemmän hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisystä. KD ajaa myös omalääkärimallia, joka Essayahin mukaan hoidon jatkuvuuden parantumisen kautta vähentäisi kustannuksia ja samalla lisäisi potilastyytyväisyyttä.

”Joutaisi kokonaan pois”

KD:n mielestä pitäisi luopua myös siirtymätasauksesta, jolla on rajoitettu sitä, kuinka paljon alueiden rahoitus saa vähentyä tai kasvaa sote-uudistuksen myötä verrattuna kunta-aikaan.

– Se joutaisi kokonaan pois, koska ei nyt voida ajatella, että maailman tappiin asti meillä säilyvät nämä kuntapohjaisen järjestelmän luvut, Essayah sanoo.

Siirtymätasauksen myötä esimerkiksi Helsingin rahoitus on jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin se olisi jäänyt pelkästään laskennallisen rahoitusmallin perusteella.

KD haluaisi myös muuttaa rahoituksen jälkikäteistarkistusta, jossa alueiden rahoitusta korjataan vastaamaan todellisia kustannuksia kahden vuoden viiveellä.

Essayah sanoo pitävänsä kestämättömänä sen aiheuttamaan ennakoimattomuutta ja heiluntaa rahoituksen määrässä.

Lisää työnjakoa

KD olisi valmis lisäämään hyvinvointialueiden velvoitetta tehdä keskenään työnjakoa, eli että käytännössä tiettyjä toimenpiteitä ja leikkauksia, keskitettäisiin. Vapaaehtoisuuden pohjalta alueiden sopiminen työnjaosta ei ole juurikaan edennyt.

Essayahin mukaan työnjakoa voitaisiin lisätä esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa, potilastietojärjestelmissä ja tietyissä leikkauksissa.

Essayah muistuttaa, että jo tällä hetkellä esimerkiksi lasten sydänleikkauksia tehdään vain Helsingissä Husissa.

– Vähän samalla tavalla ajatuksena se, että jos sinulla on tyyliin kerran elämässä leikkaus, niin silloin ei välttämättä ole niin tärkeää, onko se juuri oman alueen erikoissairaanhoidossa, vaan pystyttäisiin työnjakoa enemmän tekemään.

Essayah korostaa, että jos leikkaussuoritteiden määrä on korkeammalla tasolla, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.

Essayah kuitenkin painottaa, ettei KD ole valmis puuttumaan synnytyssairaaloiden määrään.

Työnjakoa lisättäessä tulisi Essayahin mukaan myös huolehtia siitä, että etenkin yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa säilyy riittävä määrä erikoisaloja, jotta esimerkiksi erikoistuvat lääkärit haluavat alueella työskennellä.

Palvelulupaus tarkasteluun

Essayah sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomessa määriteltäisiin valtakunnallinen palvelulupaus, eli mitä palveluita saa ja ei saa julkisesta terveydenhuollosta.

– Muuten se menee siihen, että emme ole ihan varmoja siitä, mitä milläkin alueella tarjotaan.

Essayah pitää todennäköisenä, että ensi kaudella tehtäisiin sen tyyppinen muutos, että Palveluvalikoimaneuvoston (Palko) antamat suositukset siitä, mitä palveluita ja hoitoja julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa annetaan, olisivat lailla sitovia.

Tämä olisi Essayahin mukaan tarpeen siksi, että pystyttäisiin varmistamaan, että tietyt palvelut saadaan joka puolella maata.

Essayahin mielestä potilastietojärjestelmiä pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin ennaltaehkäisyssä.

Hän tarkoittaa tällä sitä, että tekoälyn avulla louhittaisiin läpi terveystietoaineistoa ja katsottaisiin riskitekijöitä esimerkiksi 2. tyypin diabetekselle ennen kuin sairaus puhkeaa.

Ei yhdistämistä ennen rahoitusmallin muutoksia

Essayahin mukaan alueiden yhdistäminen ei auttaisi mitään ilman rahoitusmallin uudistamista. KD ei kannata sitä, että alueiden yhdistämisestä käynnistettäisiin isompi uudistus ennen rahoitusmallin muuttamista.

Essayah sanoo, ettei KD ole ottanut vielä kantaa siihen, miten se suhtautuu hyvinvointialueiden rahoituksen indeksileikkauksiin, joita esimerkiksi kokoomus on ehdottanut.

Essayahin mukaan lähtökohtana kuitenkin on, että sote-kulujen nousun taittaminen on välttämätöntä.

Valtiovarainministeriön mukaan tulevalla hallituskaudella on tarkasteltava valtion mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointialueiden henkilöstökustannusten kasvuun, ja että tulevien palkkaratkaisujen tulee olla yhteensopivia julkisen talouden kantokyvyn kanssa.

Tähän ajatukseen Essayah tyytyy toteamaan, että kyseessä on lähtökohtaisesti työnantaja- ja työntekijäosapuolten ratkaistavissa oleva asia.

Olet saattanut jäädä paitsi