Senioreiden Doro-puhelimia meni tiistaina jumiin, koska ne eivät kestäneet vaaratiedotteen koeviesteissä olleita saamenkielisiä erikoismerkkejä.
Sisäministeriö päätyi todennäköiseen arvioonsa tiistain selvitysten ansiosta. Arvion vahvistaa Iltalehdelle projektipäällikkö ja erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen.
– Lain mukaan jos vaaratilanne koskee saamelaisväestön asuinalueita, silloin se pitää antaa myös kolmella eri saamen kielellä. Tiistaina tehtiin sellainen testi, että viesti annettiin suomeksi, ruotsiksi ja kolmeksi saameksi koko valtakuntaan samaan aikaan, Jääskeläinen kertoo.
Kielet olivat tarkemmin pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.
– Jotkut puhelimet eivät ymmärrä saamen kielten erikoismerkkejä. Tämä aiheutti toimintahäiriöitä.
Saamen kielissä esiintyviä erikoismerkkejä ovat esimerkiksi Ǥ, Ǯ, Ŋ ja Ŧ.
”Pakko miettiä”
Ongelmaa ei ilmenisi alueellisissa vaaratiedotteissa Lapin eteläpuolella, koska kyseisillä alueilla ei ole velvoitetta saamen kielten käyttöön. Sisäministeriön on joka tapauksessa ryhdyttävä toimiin, koska vaaratiedote pitää voida lähettää turvallisesti myös koko valtakuntaan. Jääskeläinen toivoo, ettei niin vakavaa vaaraa koskaan synny.
– Tätä on nyt pakko miettiä. Missään nimessä emme halua aiheuttaa lisää hämminkiä ja puhelinten toimimattomuutta, jopa vaaratilanteita sillä, että lähetellään vaaratiedotteita.
Sisäministeriö harkitsee vielä uudestaan, mitä mahdollisia muutoksia on luvassa toiselle koekierrokselle.
Ongelmaa ei osattu ennustaa. Suomi keskusteli testistä etukäteen Ruotsin ja Norjan kanssa. Saamenmaa ulottuu naapurivaltioiden alueille, mutta siellä ei testattu saamenkielisiä viestejä. Jääskeläisellä ei ole tarkkaa tietoa, miksi.
Tiedossa ei ole, paljonko jumiin menneitä puhelimia oli Suomessa. Jääskeläisen tietoon ei ole tullut, että ”jäätymisiä” olisi ollut muunlaisissa puhelimissa.
– Mutta ihan selvää on, että yhteenkään puhelimeen ei haluta aiheuttaa mitään toimintahäiriötä.
Jos kansalaisella on viestistä jumiin mennyt Doro-puhelin, miten hänen tulee reagoida vaaratiedotteiden näkökulmasta?
– Pitää muistaa, että koko vaaratiedotejärjestelmä perustuu monikanavaisuuteen. FI-Alert on tullut tähän lisäkanavaksi vasta tämän kuun alusta, Jääskeläinen vastaa.
– Tiedotteet annetaan aina FI-Alertin lisäksi 112-sovellukseen, radioon ja jos tiedotteen antaja niin päättää, myös televisioon. Ja on eri nettisivuja: hätäkeskuslaitoksen 112.fi, pelastustoimi.fi ja Yle.
Luottoa ensi tiistaihin
Keskiviikkona annettiin oikea vaaratiedote Satakuntaan, kun Meri-Porissa oli tulipalo haketerminaalissa. Sen kanssa ei Jääskeläisen mukaan ollut ongelmia. Tämäkin viittaa osaltaan siihen, että tiistain ongelma johtui nimenomaan saamen kielten merkeistä.
FI-Alert-sovellusta testataan suunnitelman mukaisesti uudelleen ensi tiistaina 24. marraskuuta. Ensimmäisen testin viestit jäivät tulematta osaan uudemmista puhelimista siksi, että niissä oli valittuna tai oletuksena asetus koeviestien sivuuttamisesta. Jääskeläisen mukaan ensi viikolla puhelimiin kilahtaa ”kaikkein vakavimman tason tiedote”, joka ohittaa puhelimen asetukset.
– Sitä ei pysty estämään, ei edes laittamalla puhelimen äänettömälle. Ilmoitusääni tulee läpi. Mutta sitä käytetään vain silloin, kun vaara on kaikkein vakavin.
Projektipäällikkö sanoo uskovansa, että toinen koe onnistuu viime tiistaita paremmin. Ministeriöllä on Jääskeläisen mukaan jo tietoa ongelmista. Testin sisältöä kuitenkin mietitään vielä.
Nimi peräisin EU-suosituksesta
Sisäministeriö sai sakinhivutusta vielä tiedotesovelluksen nimestäkin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ilmaisi lainvalvojan ratkaisuun viitaten, että nimi FI-Alert voi olla lainvastainen. Julkishallinnon hankkeilla tulisi olla suomenkielinen nimi vähintään vaihtoehtona. Erityisen tärkeää se on asioissa, jotka liittyvät ihmisten henkeen ja terveyteen.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja vaati virkamiehille jo ”rautapalloa jalkaan” nimen vuoksi. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kertoi keskiviikkona Iltalehdelle, ettei ehtinyt kiinnittää nimeen huomiota. Rantanen mainitsi, että nimi on samansuuntainen muiden maiden versioiden kanssa.
Jääskeläinen kertoo nimestä lisää.
– Se perustui ihan EU-suositukseen, EU-Alert-konseptiin ja cell broadcast -standardiin. Se on EU-tasolla laadittu yhdenmukainen vaaratiedote- ja varoitusjärjestelmä, joka on käytössä tai rakenteilla yli 20 maassa Euroopassa, päällikkö kertoo.
Jääskeläisen mukaan EU on suositellut, että jokainen maa nimeää oman versionsa kahdella alkukirjaimella.
– Esimerkiksi Ruotsissa on SE-Alert ja Romaniassa RO-alert.