Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on jälleen ajauduttu kovaan vääntöön vanhusten ja vammaisten digitaalisia palveluja koskevasta hallituksen esityksestä. Viimeksi asiasta miteltiin maaliskuussa. Tuolloin sote-valiokunta äänesti hallituspuolueiden äänin, ettei lakiesitystä enää lähetetä uudestaan perustuslakivaliokunnan arvioon.
Sittemmin tapahtui kuitenkin käänne, ja lausunto perustuslakivaliokunnasta pyydettiin. Haluttiin tietää, ovatko sosiaali- ja terveysministeriön täydennyksen perustuslain näkökulmasta riittäviä.
Valiokunnassa nähtiin tänään täysin vastaava tilanne, jossa oppositiopuolueet halusivat, että asia lähetetään jälleen perustuslakivaliokunnan tarkasteluun. Taas äänin 9–8 hallituspuolueet päättivät, ettei perustuslakivaliokunnan tarkastelua tarvita.
Iltalehdelle kerrotaan, että eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) oli syksyiseen tapaan jälleen poikkeuksellisesti paikalla valiokunnassa. Valiokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon (kok) mukaan kutsu puhemiehelle oli lähtenyt hallituspuolueiden riveistä.
”Matsi käynnissä”
Oppositiopuolue SDP:n sote-valiokunnan vastaava Aki Lindén kuvaa, miten nyt valiokunnassa jouduttiin ottamaan “samantyyppinen matsi” kuin aiemmin.
Lindénin mukaan kysymyksenasettelu perustuslain kannalta on se, minkälaisia ihmisen itsemääräämisoikeutta rajoittavia tai siihen puuttuvia teknologisia välineitä, kuten kameravalvontaa, voidaan käyttää ihmisen valvonnassa ja hoivan turvaamisessa.
Hallitus antoi myös täydentävän esityksen asiasta. Lindénin ja opposition mielestä kokonaisuudessa on edelleen sellaisia asioita, joihin pitäisi saada perustuslakivaliokunnan näkemys. Lindénin mukaan valiokuntaoppaassa sanotaan, että jos esiintyy epäilys, että asia pitäisi arvioida perustuslain kannalta, se pitäisi tehdä.
– Neljästä tahosta kolme, joita voidaan pitää valtiosääntöoikeutta tuntevina tahoina, asettui sille kannalle, että kyllä tämä vielä vaatisi perustuslakivaliokuntaa, Lindén sanoo viitaten valiokunnan saamiin lausuntoihin.
Lindén sanoo, että kun lakiesitykseen on tehty oikeusministeriön pyytämiä korjauksia ja täydentävään esitykseen on tullut uusia pykäliä ja sosiaali- ja terveysministeriökin on tehnyt lisää pykäliä, perustuslakivaliokunnan lausunto on tarpeen.
Asiantuntijakuuleminen on valiokunnassa yhä kesken.
Vasemmalta kehuja Halla-aholle
Oppositiopuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sote-valiokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen sanoo Lindénin tapaan, että neljästä asiantuntijasta kolme oli sitä mieltä, että lakiesitys pitäisi lähettää lausunnolle perustuslakivaliokuntaan.
Pekonen kertoo tehneensä perjantain kokouksessa esityksen, että esitys teknologian lisäämisestä vanhuspalveluissa olisi lähetetty perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi. Tämä olisi aikataulun puitteissa ollut mahdollista.
Pekonen sanoo, että valiokuntaneuvoksen oltua sitä mieltä, että kaikista lausunnoista pitää tehdä oikeudellinen arvio, hän veti esityksensä pois.
– Oltaisiin sitten tehty se oikeudellinen arvio ja katsottu ensi viikolla, että mikä on tilanne, jolloin oltaisiin oltu vielä vahvemmalla pohjalla.
Oikeudellisia arvioita ei kuitenkaan jääty odottamaan, vaan hallituspuolueet halusivat äänestyttää asian viemisestä perustuslakivaliokuntaan.
Pekonen sanoo pitävänsä erittäin vastuullisena sitä, että puhemies Halla-aho tuli paikalle kuuntelemaan keskustelun.
– Koska tässä on ristiriitatilanne nyt tästä peviin [perustuslakivaliokuntaan] lähettämisestä, sehän on puhemiehen harkinnassa, mitä tälle esitykselle tehdään.
Vastaus kritiikkiin
Hallituspuolue kokoomusta edustava valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho korostaa, että asiantuntijoiden mielipiteet esityksen lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan jakautuivat tasaisesti.
– Tällaistahan se aina on, että ei kaikki välttämättä ole ihan samaa mieltä, Laiho sanoo.
Laiho vastaa oppositiojäsenten kritiikkiin sanomalla, että valiokunnassa on nähty, että on olemassa riittävä varmuus esityksen etenemiseen.
– En lähtisi tätä nyt politisoimaan, Laiho sanoo ja korostaa, että nytkin kyseessä olevat budjettilait pitää saada tiettyyn aikaan mennessä valmiiksi.
– Tämä on erittäin tärkeä laki saada eteenpäin. Teknologiaa käytetään nyt jo. Tarvitsemme lainsäädäntökehikon sinne ikäihmisten palveluihin.
Näin kommentoi Halla-aho
Puhemies Jussi Halla-aho sanoo, että erinäiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet ovat kokeneet, että kokoukset etenevät joutuisammin silloin kun puhemies ja varapuhemiehet ovat siellä paikalla. Hän ei kuitenkaan kommentoi kysymystä, kuka häntä on valiokuntaan pyytänyt.
Halla-aho luonnehtii olleensa valiokunnassa puhtaasti käyttämässä läsnäolo-oikeuttaan. Toisin sanoen hän ei ottanut siellä puheenvuoroja.
Perustuslain arvioinnista kysyttäessä Halla-aho muistuttaa, että tällä vaalikaudella muun muassa puhemiesneuvostossa on käyty paljon keskustelua asioiden perustuslakivaliokuntaan lähettämisen kynnyksestä. On näkemystä, että kynnys olisi madaltunut.
Halla-aho nostaa esiin, miten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmankin (kok) on muistuttanut julkisuudessa, että vaikka kaikkeen lainsäädäntöön liittyy perustuslaillisia näkökohtia, tämä ei itsessään laukaise velvoitetta tai tarvetta lähettää esitystä perustuslakivaliokuntaan.
– Pitää olla nimenomaan perusteltu epäily esityksen yhteensovittamattomuudesta perustuslain kanssa.
Halla-aho sanoo, ettei ole itse perehtynyt kaikkiin tämän päivän esitykseen liittyviin asiantuntijalausuntoihin. Hän kuitenkin mainitsee, että ainakin yhdessä perustuslakioppineen lausunnossa katsottiin, että asiaa ei ole tässä vaiheessa tarvetta lähettää perustuslakivaliokuntaan.
– Silloin pidän aivan perusteltuna, ettei valiokunta toimi sillä tavalla.
Halla-aho huomauttaa myös, ettei lausuntoja voi tarkastella yksioikoisesti määrällisesti, vaan myös lausunnonantajan statuksella on merkitystä.
– On eri asia olla esimerkiksi valtiosääntöoikeuden professori kuin yliopistonlehtori, Halla-aho sanoo viitaten käytännössä myös tänään käsittelyssä olleisiin asiantuntijalausuntoihin.
– Ei voida ajatella niin, että haalitaan suuri määrä asiantuntijoita ja sitten lasketaan, että pitäisi muodostua automaattisesti myös valiokunnan kannaksi, jos heistä enemmistö statuksesta riippumatta on jotakin mieltä.