Työeläkevakuuttajat Telan tuore toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén varoittaa poliitikkoja tekemästä lyhytnäköisiä muutoksia eläkejärjestelmään heikkoa julkisen talouden tilannetta paikatakseen.
– Meidän pitäisi katsoa nyt pitkällä tähtäimellä eläkejärjestelmää eikä ainoastaan akuuttia tämän hetken tilannetta, Sirén sanoo ja viittaa pitkään velloneeseen keskusteluun velkajarrusta ja julkisen talouden tilanteesta.
Hän moittii poliitikkoja siitä, että he väläyttelevät eläkejärjestelmään puuttumista valtion taloustilanteen varjolla. Se rikkoisi Sirénin mukaan hyvinvointiyhteiskunnan ”vahvaa, hyvässä kunnossa olevaa järjestelmää” eli eläkejärjestelmää.
– Ei. Eläkejärjestelmästä ei voi napata mitään tilkitsemään sitä lyhyen perspektiivin haastetta, Sirén linjaa.
Suomen julkisen talouden tilanne on herättänyt paljon keskustelua siitä, että eläkejärjestelmää pitäisi tarkastella osana julkista taloutta. Tausta on siinä, että työnantajilta ja työntekijöiltä perittävät eläkemaksut ovat yli 24 prosenttia. Tämä on syönyt tilaa muulta verotukselta.
Sirén katsoo, että synkät pilvet julkisen talouden yllä ovat kasvattaneet poliitikkojen kiinnostusta ryhtyä tilkitsemään julkista taloutta eläkejärjestelmän varoilla.
Varoitus lyhytnäköisyydestä
Perjantaina 40 vuotta täyttävä Sirén tuli eläkealan johtotehtävään suoraan päivän politiikasta. Hän toimi vielä ennen vappua kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajana. Siréniä ei tunneta erityisesti sosiaali- tai eläkepolitiikan vaikuttajana. Hän ei ole esimerkiksi istunut missään vaiheessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä.
Sirén sanoo, että ei ole joutunut reivaamaan näkemyksiään eläkepolitiikasta uuden tehtävän myötä. Sen sijaan hän on saanut opiskella ja tutustua eläkejärjestelmään viime kuukausien aikana.
Yhden muutoksen hän nostaa esiin. Se koskee päätöksenteon perspektiiviä. Politiikassa neljän vuoden vaalikausi määrittää horisontin melko lyhyeksi. Sen sijaan eläkepolitiikassa näkymän täytyy ulottua pitkälle tulevaisuuteen.
Hän nostaa esimerkkinä edeltäjänsä Suvi-Anne Siimeksen jäähyväishaastattelussa tekemän avauksen, jossa Siimes pohti kriittisesti takuueläkkeen ehtoja. Sen saa varsin lyhyen Suomessa asumisen jälkeen.
– Se on ihan aito kannustavuusongelma, että jos tekee pitkän työuran vaikka pienipalkkaisella alalla, niin se eläkekertymä on melkein sama tai vähän parempi kuin sellaisella ihmisellä, jolla on ollut tosi lyhyt työura tai ei ole tehnyt välttämättä töitä ollenkaan, Sirén sanoo.
Hän uskoo, että suurin osa suomalaisista pitää tilannetta epäoikeudenmukaisena.
– Työnteon pitäisi kannustaa ja näkyä myös eläkkeessä, että se olisi reilua ja oikein, vaikka kaikista pidetään huolta.
Sirén muistuttaa, että takuueläkkeen ongelmien juuret juontavat juuri lyhytnäköiseen sosiaalipolitiikkaan.
– Se johtuu siitä, että 1990-luvun lamassa järjestelmää rukattiin akuutissa tilanteessa lyhyellä perspektiivillä. Nyt vuosikymmenet myöhemmin me joudumme elämään sen järjestelmän kanssa.
Hän on huolissaan siitä, että vastaavia pistemäisiä avauksia ja muutosehdotuksia tehdään parhaillaan. Niilläkin voi olla pitkälle meneviä vaikutuksia.
Mitä nämä pistemäiset avaukset ovat?
– Lähes kaikilta puolueilta on tullut nyt jonkinlainen eläkeavaus tässä kevään aikana. Ne ovat kaikki olleet vähän pistemäisiä. Sellaista kokonaisvaltaista eläkekeskustelua ei ole mielestäni vielä käyty, Sirén sanoo.
Hän mainitsee esimerkkeinä keskustan esittämän eläkekaton, kokoomuksen esille nostaman idean soveltaa Ruotsin rahastoeläkemallia sekä asiantuntijoiden ehdotukset opinnoista ja vanhempainvapaista syntyvien eläkekertymien leikkaamisesta.
Telan tuoretta toimitusjohtajaa haastatellessa syntyy käsitys, että poliitikkojen olisi syytä pysyä käsivarren mitan päässä eläkkeistä. Maksussa olevien työeläkkeiden leikkaamista on eläkealalla karsastettu. On puhuttu omaisuudensuojasta ja siitä, onko ylipäänsä oikeudenmukaista heikentää jo alkanutta sosiaalietuutta.
Yhtenä suoraviivaisena ja kansanedustajille soveliaampana keinona on nähty maksussa olevien työeläkkeiden tiukempi verottaminen. Se näkyisi suoraan valtion kirstussa verotuloina eikä edellyttäisi eläkejärjestelmän muuttamista.
Olisiko se hyväksyttävä tapa puuttua niin sanottuun eläketalouteen?
– Jos ajatellaan päätöksenteon näkökulmasta, niin kyllähän kansanedustajat päättävät seuraavan vuoden budjetista ja verotuksesta. Heille se kuuluu. Tietenkin toivoisin, että eläkkeitä koskien katsottaisiin pidemmälle kuin seuraavan vuoden budjetti ja vältettäisiin hätiköintiä, Sirén vastaa.
Lisää riskiä
Sirén palaa siihen, että eläkejärjestelmä on tuoreimman uudistuksen jälkeen vahvemmalla pohjalla kuin aikaisemmin. Kesäkuussa Eläketurvakeskus kertoi uusimman pitkän aikavälin laskelman osoittavan, että työeläkkeiden rahoitus on paremmalla pohjalla kuin ennen.
Sirén onkin tyytyväinen uudistukseen, jossa muun muassa lisättiin eläkeyhtiöiden mahdollisuutta ottaa riskiä sijoitustoiminnassaan. Juuri riskinoton lisääminen on parantanut tulevaisuudennäkymiä.
Samalla epävarmuus tulevasta eläkemaksujen tasosta on lisääntynyt, koska sijoitustuotot voivat riskinoton kasvattamisen myötä heilahdella entistä enemmän. Sirén ei näe tässä ongelmaa.
– Tämä palaa jälleen siihen pitkään näkökulmaan. Jatkossa osakesijoitukset voivat painottua enemmän. Se tarkoittaa, että markkinaheilahtelujakin tullaan näkemään enemmän. Pitää olla toleranssia sille, että voidaan nähdä myös sellaisia uutisia, että riski toimii toiseen suuntaan, Sirén sanoo.
Hän luottaa siihen, että pitkällä aikavälillä hieman suurempi riskinotto kannattaa.
Eläkeuudistusta valmistelleet työmarkkinajärjestöt eivät onnistuneet luomaan uudistuksessa sellaista mekanismia, jolla sijoitustoiminnassa kasvatetun riskin laukeamiseen olisi varauduttu.
Ennen neuvottelutuloksen julkistamista spekulaatioissa väläyteltiin erilaisia automaattisia vakauttimia. Niillä viitataan keinoihin, joilla esimerkiksi maksussa olevista eläkkeistä voitaisiin automaattisesti säästää, jos eläkejärjestelmän rahoitus menisi huonoon suuntaan.
Tällaista vakautinta ei kuitenkaan syntynyt. Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kritisoi neuvottelutuloksen jälkeen, että uudistus jäi siltä osin vaiheeseen.
Herää kysymys, oliko neuvottelutulos tältä osin työmarkkinajärjestöjen epäonnistuminen?
– Ei, kyllä minulla on luotto tähän uudistukseen ja myöskin niihin laskelmiin, jotka sen vahvistavat, Sirén sanoo.
Hän varoittaa, että markkinaheilahtelua tulee vääjäämättä ja uutiset sijoitusmarkkinoilta eivät tule olemaan pelkästään positiivisia.
– Pitää olla valmius siihen, että on tällainen [huono] tilanne ja siitä noustaan. Riittävän pitkä aikaperspektiivi on se mitä silloin tarkastellaan, eikä tehdä mitään hätiköityä.
40-vuotissitoumus
Sirén nostaa useita kertoja esiin pitkän perspektiivin. Hän pohtii sen johtuvan hänen taustastaan. Sirén on koulutukseltaan filosofian maisteri ja opiskellut pääaineenaan tulevaisuuden tutkimusta.
– Politiikassa olin aina vähän turhautunut tai kärsin siitä asetelmasta, että se perspektiivi on niin superlyhyt. Se on enintään neljä vuotta ja koko ajan lyhenee, Sirén pohtii.
– Mitä lähemmäs vaalit tulevat, niin se perspektiivi lyhenee, vaikka tavallaan pitäisi olla toisin päin, että katsottaisiin aina pidemmälle. Sitä ylivaalikautista työtä on turhan vähän.
Sirén vaikuttaa varsin tyytyväiseltä siirtymään politiikasta nykyiseen tehtäväänsä, jossa hän saa pohtia pitkiä linjoja. Mutta missä perjantaina 40 vuotta täyttävä Sirén näkee itsensä 50-vuotiaana?
– En ole elämässäni suunnitellut ikinä kauhean pitkälle, mikä on vähän paradoksaalista, koska rakastan muuten tulevaisuuden tutkimusta ja tulevaisuusskenaarioita, Sirén sanoo.
– Toivottavasti saan olla terve ja nauttia elämästä, mielenkiintoisista töistä ja haasteista.
Yhden asian Sirén kuitenkin tietää lähitulevaisuudesta. Hän on tehnyt 40-vuotisjuhlan vuoksi sitoumuksen. Kyseessä on urheiluun liittyvä haaste, jonka sisältöä Sirén ei vielä halua tarkemmin paljastaa.
– Olen erittäin vahvasti epämukavuusalueellani tässä mihin olen mennyt mennyt pistämään pääni, Sirén naurahtaa.
