Suomeen tulee palkkoja koskeva muutos – Nyt sataa rajua kritiikkiä
Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja, oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly moittii hallituksen esitystä, jolla pannaan täytäntöön EU:n palkka-avoimuusdirektiivi.
Esitys oli keskiviikkona eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön valmistuttua lokakuussa. Eduskunta päättää asiasta mietinnön pohjalta.
Oppositio jätti mietintöön kaksi vastalausetta, SDP ja vihreät omansa sekä keskusta omansa. Molemmissa vastalauseissa nähdään keskeisenä puutteena se, että tasa-arvolakiin ei ehdoteta lisättäväksi samanarvoisen työn määritelmää, mikä nousi esiin valiokunnan kuulemisissa.
Lylyn mukaan ”hallituksen esitys jää erittäin puutteelliseksi, koska se ei täytä edes EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vähimmäisvaatimuksia”.
– Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää samanarvoisen työn määritelmää lainsäädännössä. Tämä oleellinen asia jäi nyt puuttumaan hallituksen esityksestä. Miten voimme ylipäätään vertailla naisten ja miesten palkkoja, jos työkalupakista puuttuu samanarvoisen työn määritelmä sekä määrittelyyn käytettävän menetelmän vähimmäisvaatimukset, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n entinen puheenjohtaja Lyly hämmästelee tiedotteessa.
Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet puuttuvat
Valiokunnan demariryhmä olisi halunnut mietintöön selkeitä korjauksia ja myös direktiivin mukaisen vaatimuksen käyttää työpaikkailmoituksissa ja työpaikan tehtävänimikkeissä sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Lisäksi SDP:n vastalauseessa esitetään, että tasa-arvovaltuutetun ohella myös työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja syrjintää itse kokeneet voisivat saattaa työnantajan uusien velvollisuuksien rikkomiseen liittyvän asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.
– Tämä olisi helppo ja matalan kynnyksen oikeussuojakeino ilman laajempaa oikeuskäsittelyä tuomioistuimissa, Lyly sanoo.
– Nykypäivänä ei ole tarkoituksenmukaista puhua sukupuolen mukaan määrittyvillä tehtävänimikkeillä putkimiehistä ja lakimiehistä, kun voimme puhua putkiasentajista tai juristeista.
Tasa-arvovaltuutettu jyrähti
Aiemmin tasa-arvovaltuutettu ja palkansaajakeskusjärjestöt kritisoivat kovasanaisesti hallituksen esitystä. Niiden mukaan keskeiset käsitteet, kuten samanarvoinen työ pitäisi määritellä laissa. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että hallitus on panemassa direktiivin täytäntöön vain minimitasolla.
– Esitys edellyttää tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan merkittäviä muutoksia eduskuntakäsittelyssä. Mikäli niitä ei voida toteuttaa valiokuntakäsittelyssä, esitys tulisi palauttaa valtioneuvostolle jatkovalmisteluun, tasa-arvovaltuutettu totesi syyskuussa.
Valtuutetun kaipaamia muutoksia ei kuitenkaan tullut, sillä valiokunnan ainoa muutosehdotus on sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ehdotettava tekninen muutos.
STTK nostaa esiin ristiriidan
Palkansaajakeskusjärjestö STTK jatkaa arvostelua siitä, että lakiesitys jää jopa direktiivin vähimmäisvaatimuksia heikommaksi. STTK:n mukaan valiokunta ei korjannut esityksen keskeisiä puutteita ja nyt jätetään hyödyntämättä useita direktiivin tarjoamia keinoja palkkasyrjinnän ehkäisemiseen.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi STTK kiinnittää huomiota siihen, että palkkasyrjinnän todistamiseen liittyvät keinot jäävät puutteellisiksi, eikä työnantajille säädettäviä seuraamuksia voi pitää riittävän tehokkaina.
– Palkka-avoimuusdirektiivillä olisi mahdollisuus vahvistaa työelämän palkkatasa-arvoa merkittävästi. On sääli, ettei eduskunnalle esitetä kunnianhimoisempaa toteutusta, joka olisi antanut nykyistä paremmat välineet puuttua naisiin kohdistuvaan palkkasyrjintään, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiedotteessa.
STTK:n mukaan direktiivi sisältää neljä kriteeriä, joita työnantajien ei valiokunnan mielestä tarvitse käyttää arvioidessaan, ovatko työt samanarvoisia. Tasa-arvolakiin ollaan nyt lisäämässä osaaminen, kuormitus, vastuu ja työolot sekä muut työn vaativuutta vastaavalla tavalla kuvaavat tekijät. STTK näkee, että valiokunnan tulkinta on ristiriidassa direktiivin selkeän sanamuodon kanssa.
STTK vaatii yhä korjauksia
Valiokunta korostaa työehtosopimusautonomiaa sääntelyn tulkinnassa ja katsoo hallituksen tavoin, että valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuvat ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden pohjalta muodostetut sukupuolineutraalit vaativuusluokittelut voisivat käydä merkityksettömiksi, jos direktiivin katsottaisiin edellyttävän eri työehtosopimusten piiriin kuuluvien töiden vertailua toisiinsa. STTK:n mukaan näkemys siitä, ettei töitä voisi vertailla eri työehtosopimusten välillä, on vastoin EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Direktiivi olisi pitänyt saattaa osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä 7. kesäkuuta mennessä.
– Palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano on ollut pettymys. Hallitus on viivästyttänyt uudistusta ja samalla karsinut keinoja, joilla palkkasyrjintään voitaisiin puuttua tehokkaasti. Tämä kertoo paljon nykyisen hallituksen tasa-arvotahdosta.
STTK:n mukaan lain puutteet pitäisi korjata myöhemmin, jotta direktiivin tavoitteet palkkatasa-arvon edistämisestä ja palkkasyrjinnän ehkäisemisestä toteutuvat täysimääräisesti.