Kiitelty ja kiistelty harjoitustapa on juurtunut Suomen hiihtomaajoukkueeseen perustreenikauden 2026 aikana.
– Olen kuin eri ihminen, pamauttaa 35-vuotias konkari Ristomatti Hakola.
Norjalaisten kestävyyslajien urheilijoiden suuressa suosiossa oleva tuplatehoharjoittelu on otettu kollektiivisesti käyttöön suomalaisryhmässä.
– Olen miettinyt asiaa joitain vuosia. Kun tuplatehot tulivat maajoukkueeseen, päätin kokeilla.
Tuplatehoharjoittelua vaalii etenkin hiihdon A-maajoukkueen uusi norjalainen apuvalmentaja Hans Kristian Stadheim.
– Kyseessä on trendikäs harjoitustapa, kiteyttää osuvasti naisten maajoukkueen konkari Johanna Matintalo.
Harjoitustavan ideana on, että urheilija tekee saman päivän aikana kaksi tehoharjoitusta.
– Aamulla 4–5 kertaa 10 minuuttia vauhtikestävyyttä perinteisellä hiihtotavalla rullasuksilla ja illalla vapaalla 12 kertaa kolme minuuttia, Hakola havainnollistaa.
Tarkoituksena on optimoida suorituskykyä, parantaa palautumista ja nostaa harjoitusvolyymia.
Näillä mennään
Suomen joukkueesta määrällisesti eniten harjoittelee Remi Lindholm. Hänelle harjoitustunteja tämän kauden aikana kertyy noin 1 100.
Lindholm on perusharjoittelukauden aikana tehnyt tuplatehotreenit tiistaisin ja torstaisin.
– Keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin on yksi pitkä peruskestävyystreeni per päivä. Esimerkiksi keskiviikkoisin se tarkoittaa 5–7 tuntia, Lindholm kuvailee.
– Lauantaisin teen yhden tehoharjoituksen ja maanantaisin on lepopäivä, hän luettelee.
Lindholm uskoo, että uusitun harjoitusohjelman myötä on mahdollisuus ottaa uralla ”seuraava askel eteenpäin”.
Myös Hakola vaikuttaa optimistiselta.
– Yksittäisissä tehoharjoituksissa volyymit pysyvät pienempänä ja vauhdit parempana, kun pystyy tuoreena tekemään hallitusti. Pitkässä juoksussa tehovolyymia tulee enemmän, kolminkertainen MM-hopeamitalisti analysoi.
– En tiedä, kulkeeko minulla yhtään lujempaa ensi kaudella, mutta mukavaa vaihtelua tämä on harjoitusarkeen tuonut, hän täsmentää.
Vaara vaanii
Polkupyörää ei ole keksitty uudelleen, vaikka moni suomalainen on norjalaisluotsin myötä viilannut harjoitusohjelmaansa.
– Niin ei voi sanoa, että jos teet tuplatehoja, pärjäät varmasti kilpailukaudella – ja jos et tee, et varmasti pärjää, Matintalo ilmoittaa.
– En koe, että tuplatehoharjoittelulla löytäisin jonkin uuden jutun uralleni, mutta toisaalta en koe harjoitustapaa huonoksi. Se on mielestäni hyvä lisä, Pöytyän kasvatti analysoi.
Suomalaishiihtäjistä Lauri Vuorinen kokeili tuplatehoja muutama kausi sitten. Uransa toistaiseksi menestyksekkäimmät kaudet 2024–26 hän saavutti ilman tuplatehoharjoittelua.
– Onhan siinä harjoitustavassa riskejä, Vuorinen myöntää.
Moni tavanomaisempaa kestävyysharjoittelua suosiva valmentaja on todennut, että tuplatehoharjoittelussa urheilija saattaa ajautua jopa huomaamatta ylirasitustilaan.
– Hiihdossa ollaan totuttu 20 minuutin mittaisiin vetoihin. Koska tuplatehotreenissä vedot ovat lyhempiä, urheilija tekee paljon helpommin liian kovaa. Kun tekee liian kovaa monta viikkoa putkeen, voi käydä huonosti, Hakola kuvailee osuvasti.
– Jos tuplatehoja tekee, harjoitusvauhdin kanssa pitää olla hyvin tarkkana, hän täsmentää.
