Valtioneuvoston kanslian julkaisema tuore tutkimusraportti paljastaa useita puutteita Suomen vesihuoltojärjestelmässä. Vesilaitosten johdolla ja henkilöstöllä on paljon tietoa fyysisen turvallisuuden varmistamisesta, mutta tieto on hajallaan ja sitä on vaikea soveltaa laitosten arjessa.
Venäjä on osana laitonta hyökkäyssotaansa iskenyt Ukrainan vesihuoltoon. Ukrainalaiset ovat antaneet Suomelle tietoa siitä, miten vesilaitosten turvallisuutta voidaan parantaa. Suomi ei ole välittömän sotilaallisen uhan kohteena, mutta myös täällä on viime vuosina tunnistettu vesihuollon infrastruktuurin tärkeys ja tarve suojella sitä. Vesihuolto voi olla alttiina erilaisille hybridioperaatioille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun juomaveden kuljettava Päijänne-tunneli tiedetään hyvin kriittiseksi kohteeksi.
Suomen vesihuollon tilaa selvitettiin muun muassa useiden eri asiantuntijoiden haastatteluilla. Niistä kävi ilmi, miten turvallisuustilanteen muutokseen on havahduttu. Suuremmilla laitoksilla on tyypillisesti enemmän osaamista ja resursseja, pienemmillä ei.
– Yleinen toimintatapa pienempien vesihuollon kohteiden osalta on se, että mennään tuurilla ja luotetaan siihen, ettei mitään tapahdu, eräs haastateltava sanoo tutkijoille.
”Tilanne on muuttunut”
Alalla on tyytymättömyyttä käytettävissä oleviin resursseihin. Vesihuoltojärjestelmä on sirpaloitunut, eikä yhteisiä käytäntöjä ole helppo panna toimeen. Uhkia on ilmestynyt lisää: esimerkkeinä mainitaan droonit.
Vesihuoltolaitosten fyysinen suojaus on mennyt parempaan suuntaan, mutta erot ovat siinäkin merkittäviä. Aitauksia, lukituksia, kulunvalvontaa ja kameravalvontaa on tullut lisää, mutta sitä on ollut ennenkin olemassa.
Tilanne on vakavoitunut niin nopeasti, että erään haastateltavan mukaan ajattelua ei ”pari vuotta sitten olisi otettu ollenkaan tosissaan”. Vesihuollon suojaamisessa pitää nyt ymmärtää muun muassa tiedustelua, vastatiedustelua ja tietosuojaa. Kyberuhka listataan yhdeksi riskiksi.
Pahimmat skenaariot ovat sotaisia.
– Nyt varaudutaan tietyissä harjoituksissa ihan aseelliseen iskuun. Ukrainan tilanne on osoittanut, ettei tämä kriittinen infra ole mitenkään turvassa, yksi haastateltava sanoo.
– Tilanne on muuttunut. Vesihuollon asema kriittisenä infrastruktuurina sekä veden ja vesihuollon tärkeys yhteiskunnan toimivuudelle on pikkuhiljaa sisäistetty, haastatteluissa myös kerrottiin.
Tarkka paikka
Haastateltavat olivat huolissaan kriittisen tiedon avoimesta saatavuudesta. Sitä, mitä on kerran julkaistu, ei välttämättä saa pois vihamielisen tahon saatavilta.
Valtioneuvoston kanslian mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainassa on terästänyt tarkkaavaisuutta myös Suomessa. Hankkeen projektipäällikkö, Oleksii Tomin Aalto-yliopistosta korostaa nimenomaan tiedonjaon merkitystä Suomen laitosturvallisuuden parantamisessa.
– Vesihuollon fyysisen turvallisuuden suurin haaste ei ole tiedon puute, vaan se, miten tieto ja turvallisuuskäytännöt saadaan osaksi vesihuoltolaitosten arkea, Tomin sanoo tiedotteessa.
Raportin mukaan vesihuolto on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä palveluista. Häiriöt voisivat aiheuttaa laajoja seurauksia, kuten terveysriskejä ja yhteiskunnallista epävarmuutta. Vesihuolto on poikkeuksellisen kriittinen myös siksi, että sen tarve on keskeytymätön.
