Suomen metsissä on käynnissä valtava myllerrys
Suomen metsänomistuksessa on käynnissä merkittävä murros: jopa noin kolmannes yksityismetsänomistajista saattaa siirtää tai jättää metsänomistuksensa uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa noin 3,5 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Näin kertoo Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) ja Tapio Palvelut Oy:n tuore raportti.
Maanmittauslaitoksen (MML) tilastojen perusteella viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut rakenteellinen muutos metsäkiinteistöjen kaupoissa, raportissa kerrotaan: omistus siirtyy yksityisiltä metsänomistajilta institutionaalisille toimijoille, kuten rahastoille ja yhtiöille.
– Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa usealla eri tavalla, joista yleisimpiä ovat kauppa, lahja ja perintö. Lisäksi metsää voidaan siirtää vaihtamalla toiseen kiinteistöön tai liittämällä osaksi yhteismetsää. kaupassa metsätilan ostaja voi käytännössä olla mikä taho tahansa. Sen sijaan lahjan saajat ja perinnön saajat eli kuolinpesän osakkaat ovat yleisimmin yksityishenkilöitä. Perintö ja testamentti ovat tapoja, joilla metsäomaisuus siirtyy omistajan kuoleman jälkeen, raportissa kerrotaan.
Jos perinnönjakoa ei tehdä heti, tilaa hallitsee kuolinpesä. Kuolinpesä voi myös myydä metsäkiinteistön perinnönjakoa helpottaakseen.
– Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeen tulosten mukaan lähes puolet yksityismetsänomistajista oli saanut metsätilansa perintönä. Heistä moni aikoi siirtää omistustaan samalla tavalla: vastaajista 45 prosenttia aikoi jättää tilan perintönä tai testamentilla. Tilan myyntiä suunnittelevista suurin osa aikoi myydä perheen tai suvun perheen sisällä ja vain kahdeksan prosenttia aikoi lahjoittaa tilan, raportissa todetaan.
Suurten ikäluokkien luopuessa metsistään omistajanvaihdosten määrä ja neuvonnan kysyntä kasvavat, PTT ennakoi. Haasteena ovat omistajanvaihdosten hitaus ja riski sille, että kuolinpesien määrä kasvaa. Hajautunut päätöksenteko vaikeuttaa puukauppaa ja palveluiden ostamista.
Raportin mukaan kuolinpesien purkamista ja niiden päätöksenteon sujuvoittamista tulisikin edistää.
– Esimerkiksi enemmistöpäätöksenteon mahdollistamista tulee selvittää ja yhteishallintosopimusten tekoa edistää, raportin suosituksissa esitetään.
– Tulevan metsänomistajasukupolven suhde metsään on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Se määrittää isossa kuvassa sen, missä mitassa metsänomistusta siirtyy yksityishenkilöiltä yhteismetsille, metsärahastoille ja yhtiöille, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell tiedotteessa.
Raportissa nousee esiin kaksi skenaariota vuoteen 2035 mennessä. Ensimmäisessä metsänomistajaryhmien omistusosuudet säilyvät lähes vuoden 2026 kaltaisena. Toisessa yhteismetsien, metsärahastojen ja yhtiöiden omistus kasvaa. Tässä tapauksessa yksityismetsänomistus polarisoituu: sekä pienten, metsänhoidollisesti passiivisten että suurten, taloudellisia tavoitteita omaavien metsänomistajien määrä kasvaa.
– Uusien metsänomistajien suhde metsään ja eri omistajaluokkien osuuksien kehittyminen määrittävät keskeisesti sitä, miten suomalaisia metsiä tulevaisuudessa käsitellään, PTT katsoo.
PTT:n mukaan metsänomistuksen siirtämisestä jo elinaikana tulisi aikaistaa.
– Metsänomistuksen siirtoon liittyvien tunteiden ja ristiriitatilanteiden käsittelyyn tulisi olla nykyistä parempaa tukea, ja omistajanvaihdosten pohdinta on käynnistettävä nykyistä aikaisemmin, raportissa suositellaan.
Artikkeli on julkaistu ensin Uudessa Suomessa.