Suomen taloudella menee nyt niin hyvin, että virkamies lainaa Nobel-kirjailijaa

– Odotimme, että huomenna hän tulee, mutta hän tulikin jo eilen.

Näin ylevästi, irlantilaisen Nobel-palkitun Samuel Beckettin kaksinäytöksiseen Huomenna hän tulee -tragikomediaan viitaten alkaa valtiovarainministeriön (VM) maanantaina ilmestyneen taloudellisen katsauksen esipuhe.

Kyse on luonnollisesti Suomen taloudesta, jonka kasvu on kuluvan vuoden aikana vahvistunut selvästi.

Näkemys muuttui nopeasti

VM ennustaa nyt, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,6 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Vielä juhannuksen alla VM:n virkamiehet ennustivat kuluvalle vuodelle 0,8 %:n kasvua.

– Näyttäisi, että jarru, joka jumitti kysynnän ja tuotannon kasvua vuoden 2025 aikana, olisi hellittämässä ja taloudessa olisi nyt eväitä perinteiseen kunnon noususuhdanteeseen, katsauksen esipuheessa todetaan.

VM:n mukaan vienti vetää, ja investoinnit tuotantolaitoksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä aineettomaan pääomaan kasvavat hyvää vauhtia.

– Jos tuotannon vahva kasvu jatkuu ennustetusti, myös työvoiman kysyntä alkaa kasvaa ja työttömyys hellittää vähitellen loppuvuonna. Alakulo asuntomarkkinoilla päättyisi ensi vuonna, VM:n virkamiehet arvioivat.

VM ennustaa, että työllisten määrä vähenee vielä tänä vuonna 0,5 % mutta kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa työllisiä oli 2 637 000 henkeä.

Työttömyysasteen VM ennustaa nousevan tänä vuonna 10,3 prosenttiin viime vuoden 9,7 prosentista ja laskevan ensi vuonna 9,9 prosenttiin.

VM huomauttaa, että sen ennuste on tehty budjettiriihen käyttöön eikä siten sisällä vielä tietoa Googlen datakeskushankkeista, jotka lisäävät investointeja ennakoituakin enemmän vuosina 2027 ja 2028.

Toisaalta öljyn hinta on nyt selvästi korkeampi kuin ennusteessa on oletettu.

– Sillä on puolestaan negatiivinen vaikutus tämän ja ensi vuoden kasvuun. Ennusteen positiiviset riskit liittyvät erityisesti kotimaisen kysynnän ennustettua nopeampaan kasvuun. Negatiiviset riskit liittyvät kansainvälisen talouden ennakoitua heikompaan kehity, VM:n tiedotteessa todetaan.

Kuluttajien käyttäytyminen edelleen arvoitus

Kuluttajien luottamus on noussut pohjalta, mutta edelleen kotitaloudet mieluummin säästävät kuin kuluttavat, mikä hidastaa Suomen talouden kasvua.

Jos kotitaloudet innostuvat tulevaisuudenuskonsa kohentuessa kuluttamaan säästöjään enenevästi, suhdannenousu voi VM:n mukaan osoittautua ennustettua voimakkaammaksi.

– Toisaalta – kuten useasti viime vuosina – suotuisa kehitys voi tyssätä ikäviin yllätyksiin ulkomailta. Yhdysvaltojen kauppapolitiikan ja Lähi-idän konfliktin käänteitä eivät asianomaiset itsekään näytä osaavan ennakoida, katsauksessa todetaan.

Julkinen talous heikkenee yhä – Virkamiehiltä varoitus

VM näkee julkisen talouden kehityksen hitusen parempana kuin kevään ja alkukesän aikana. VM ennustaa nyt, että julkinen alijäämä suhteessa bkt:hen alenee tänä vuonna kesäkuussa ennustetusta 4,4 prosentista 4,2 prosenttiin. Ensi vuonna alijäämä nousisi 4,5 prosenttiin. Viime vuonna alijäämä oli 3,8 %.

– Korkomenot kasvavat edelleen nopeasti, puolustushankinnat jatkuvat yhä korkealla tasolla. Eläkemenot kasvavat myös parin hitaamman kasvuvuoden jälkeen nopeammin, kun kiihtyvä inflaatio kasvattaa indeksitarkastuksia, perustelut kuuluvat.

Suomen pitäisi rajoittaa julkisten menojen kasvua EU:n Suomelle asettaman tavoitteen mukaisesti ja korjata liiallinen alijäämä alle kolmeen prosenttiin viimeistään 2028. VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden nettomenot kasvavat kuitenkin vuosina 2027 ja 2028 nopeammin kuin korjaava nettomenopolku sallisi.

Silloin riskinä VM:n mukaan on, että EU:n neuvosto ei katso Suomen noudattavan saamiaan suosituksia eikä ryhtyvän tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi.

– Samalla edellytykset sille, että Suomi saisi lisäaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseen, eivät täyty, VM:n virkamiehet varoittavat.

Seurauksena voi silloin olla sakko, joka on enintään 0,05 % suhteessa bkt:hen.

Taas yksi haamuraja ylittymässä

EU:n neuvosto eli ministerineuvosto aloitti Suomea koskevan liiallisen alijäämän menettelyn tammikuussa ja hyväksyi Suomelle osoitetun suosituksen, jossa määritellään nettomenopolku ja aikataulu, jota maan olisi noudatettava tilanteen korjaamiseksi vuoteen 2028 mennessä.

EU-maiden on noudatettava budjettikuria EU:n perussopimuksissa vahvistettujen kriteerien ja viitearvojen perusteella. Jäsenmaan julkinen alijäämä ei saisi ylittää 3 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, eikä sen julkinen velka saisi ylittää 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt).

VM ennustaa, että Suomen julkinen velka nousee tänä vuonna viime vuoden 88,5 prosentista 90,1 prosenttiin ja ensi vuonna 91,2 prosenttiin. Vuonna 2030 VM odottaa velan olevan noin 98 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Taloudellisen katsauksen ovat allekirjoittaneet VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sekä finanssineuvokset Janne Huovari ja Seppo Orjasniemi.

Katsaus on osa hallituksen budjettiesityksen tausta-aineistoa.