Tieliikenteessä on takana synkkä viikonloppu. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli viisi, kuolonuhreja kuusi. Kuolleista kolme oli moottoripyöräilijöitä.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarisen mukaan on harvinaista, että peräkkäisille päiville osuu useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
Onnettomuuksia yhdistivät ajankohta ja kesäisen kaunis sää. Yhteistä riskitekijää on vaikea löytää.
– Yleisesti kesäaikaan vakavia onnettomuuksia sattuu enemmän kuin talvisaikaan, Pakarinen sanoo.
Kesällä teillä on enemmän liikennettä ja erilaisia kulkupelejä, kuten moottoripyöriä, sähköpotkulautoja ja polkupyöriä.
Viikonpäivissä onnettomuustilastoissa korostuvat juuri perjantai ja lauantai. Kuukausista heinäkuu.
Perjantain ensimmäinen suru-uutinen tuli aamupäivällä, kun kaksi henkilöä kuoli kolarissa Virroilla. Auto oli ajautunut vastaantulevien kaistalle ja törmännyt vastaantulevaan autoon.
Neljästä henkilöauton kyydissä olleesta ihmisestä kuoli kaksi. Poliisin arvion mukaan todennäköisin syy onnettomuudelle oli rattiin nukahtaminen.
Keski-Suomessa Hankasalmella yksi henkilö kuoli lauantaina kahden henkilöauton törmäyksessä. Kolme viikonloppuna liikenteessä kuolleista oli moottoripyöräilijöitä.
Pakarisen mukaan onnettomuuksien syyt ovat usein melko perinteisiä. Monilta onnettomuuksilta olisi voitu välttyä, jos nopeus olisi ollut maltillisempi. Usein myös alkoholin käytöllä tai väsymyksellä on ollut surulliset seuraukset.
Yksi riskitekijöistä on huomion siirtyminen johonkin muualle. Liikenneturvan kyselyn mukaan joka viides kuljettaja katsoo puhelinta ajon aikana.
Puhelimen käyttö ajaessa on Pakarisen mukaan suhteellisen uusi ilmiö. Monet käyttävät puhelinta ajaessa, vaikka tiedostavat sen aiheuttamat riskit, Pakarinen sanoo.
Kolme motoristia menetti henkensä
Perjantaina moottoripyöräilijä ajautui ulos tieltä ja kuoli saamiinsa vammoihin Kirkkonummella. Lappajärvellä moottoripyöräilijä kuoli menetettyään pyöränsä hallinnan ja ajauduttuaan pellolle.
Koulutusohjaaja Erkka Savolainen Liikenneturvalta kertoo, että motoristien suurimmat vaaranpaikat ovat yllättävät tilanteet ja epätasaisuudet tienpinnalla. Erityisesti vieraalla tiellä kuljettajan tulisi laskea ajonopeutta.
Lauantaina mies kuoli moottoripyöräonnettomuudessa Kiteellä. Moottoripyörä oli törmännyt vastakkaisesta suunnasta tulleen henkilöauton keulaan. Auto oli ollut kääntymässä vasemmalle, kun moottoripyöräilijä oli ajanut samaa tietä eteenpäin.
Savolaisen mukaan moottoripyöräilijän tulisi ajaa suunnilleen keskellä omaa kaistaansa, jotta muut tiellä liikkuvat huomaisivat motoristin mahdollisimman selkeästi. Myös kuopat ovat silloin helpompi kiertää vasemmalta tai oikealta.
– Jos ajaa ihan oikeassa reunassa, jää helposti metsän varjoihin piiloon, Savolainen sanoo.
Samasta syystä myös turvavälin jättäminen on erityisen tärkeää kaksipyöräisellä ajaville.
Savolainen on itsekin kokenut motoristi. Hän muistuttaa, että moottoripyöräilijä on onnettomuuden sattuessa aina se suojaton osapuoli.
– Moottoripyöräilijän ei kannata olla liikenteessä aina oikeassa, koska jos se kolari sattuu, niin se motoristi tai kaksipyöräisen kuljettaja siinä aina kärsii.
Liikennekuolemien määrä pysähtynyt
Suomen tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuolemantapausten määrä laskisi alle sataan vuodessa.
Tutkimusjohtaja Pakarinen kertoo, että viimeisen 12 kuukauden aikana tieliikenneonnettomuuksissa on viimeisimpien ennakkotietojen mukaan kuollut 178 ihmistä.
– Aika kaukana ollaan tavoiteviivasta tällä hetkellä, Pakarinen sanoo.
Liikennekuolemien määrä on vähentynyt huimasti 1970-luvusta, jolloin kuolemantapauksia oli pahimmillaan yli 1 000 vuodessa.
Jotain on kuitenkin tapahtunut 2020-luvulla, kun liikenteen turvallisuuskehitys on pysähtynyt paikoilleen. Tähän on Pakarisen mukaan vaikea löytää selkeää syytä.
– Ehkä me nyt tarvitsisimme taas ryhdistäytymistä ja pitkäjänteistä työtä edelleen kaikilla liikenneturvallisuuden osa-alueilla.
Vuonna 2024 liikekuolemia oli 181 ja vuonna 2025 alustavien tietojen mukaan 193.
Monet isoista keinoista on otettu jo vuosikymmenten varrella käyttöön, kun ajoneuvojen turvallisuutta on parannettu, ajonopeuksia rajoitettu ja lainsäädäntöä muutettu. Jotta liikenneturvallisuus paranisi edelleen, tarvitaan uusia täsmätoimia ja myös rahallisia panostuksia, Pakarinen sanoo.
