Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on ylittänyt 90 prosentin rajan. Julkinen velka nousi vuoden toisella neljänneksellä 90,3 prosenttiin. Nopeimmin on kasvanut valtionvelka.
Vuotta aiempaan verrattuna julkinen velka kasvoi 13,6 miljardilla eurolla. Asiasta kertoo Tilastokeskus.
– Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi ennätyksellisesti yli 90 prosentin rajan. Nousu on ollut nopeaa, sillä viisi vuotta sitten velkasuhde oli vielä noin 75 prosenttia, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Hanna Björklund.
Björklundin mukaan julkisen velan 2000-luvun alin taso oli 30,7 prosenttia vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä.
Yli euroalueen keskiarvon
Björklundin mukaan Suomen velkasuhde on tänä vuonna noussut ensimmäistä kertaa euroalueen keskimääräisen velkasuhteen yläpuolelle.
Euroalueella julkisyhteisöjen velka oli vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopussa keskimäärin 88,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomen velkasuhde oli selvästi euroalueen keskiarvoa matalampi.
Suomen julkisesta velasta selvästi suurin erä on valtionvelka, joka on Tilastokeskuksen mukaan ollut tällä vuosikymmenellä selvästi nopeimmin kasvava erä.
Valtionhallinnon velka kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä neljä miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 220,2 miljardia euroa, kun kaikkiaan julkisyhteisöjen EDP-velka oli 259,6 miljardia.
Julkisyhteisöjen EDP-velka tarkoittaa nimellishintaista sulautettua bruttovelkaa, joka on EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen julkisen talouden mittari.
– Valtionhallinnon velkaantumisen keskeinen ajuri on ollut pitkäaikaisten velkapapereiden voimakas kasvu. Pitkäaikaisten velkapapereiden kanta on kasvanut 2010-luvun alun noin 60 miljardista eurosta yli 175 miljardiin euroon, Björklund kertoo.
Paikallishallintosektorin, eli kuntien ja hyvinvointialueiden, velka kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä 0,6 miljardia euroa. Sen sijaan sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,1 miljardia euroa.
