Suomi budjetoi kovan summan sotilaalliseen liikkuvuuteen – Tänne rahat menevät
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) budjettiehdotuksessa on useita hankkeita, joilla kehitetään sotilaallista liikkuvuutta. Asia ilmenee LVM:n talousarvioehdotuksesta.
– Kansainvälisten läntisten liikenneyhteyksien rooli huoltovarmuudessa, varautumisessa ja sotilaallisessa liikkuvuudessa on noussut viime vuosina aiempaa vahvemmin esille, LVM:n tiedotteessa todetaan.
Monet puolustukselle tärkeät hankkeet ovat Pohjois-Suomessa.
Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnitteluhankkeen Tornio–Haaparanta–Kemi-hankkeelle myönnetyn 61,0 miljoonan euron valtuutta esitetään nostettavaksi 46 miljoonalla eurolla 107,0 miljoonaan euroon.
Valtatien 21:n (E8) Tornio–Kolari-välin suunnittelulle esitetään valtuutusta ja määrärahaa.
Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisen suunnitteluun halutaan 3,0 miljoonan euron määräraha vuonna 2027 alkaville suunnittelukohteille. Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen liittyvät muun muassa varalaskupaikat.
Rovaniemellä kulkevan maantien 9523 Norvajärven varalaskupaikka-alueen parantamiseen halutaan 3,6 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027. LVM:n mukaan hankkeelle tullaan hakemaan tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Ehdotettu määräraha vastaa hankkeen omarahoitusosuutta, jota tuen saanti edellyttää.
Tornionjoen Aavasaksan ja Kaunisjokisuun siltojen suunnitteluun 2,5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027.
Maantie 928:n Kemijoen sillan suunnitteluun halutaan 1,15 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027.
Digiradan toteutusvaiheeseen eli rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän välttämättömälle modernisointi ja peruskorjausinvestointi -hankkeelle esitetään 655 miljoonan euron valtuutta ja sitä vastaavaa 17 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2027.
Perusväylänpidon rahat vähenevät
LVM:n mukaan sen ehdotuksessa korostuvat puolustuksen lisäksi perusväylänpito ja kyberturvallisuus.
Perusväylänpidon tarkoitus on varmistaa olemassa olevan väyläverkon liikennöitävyys ja kunto. Perusväylänpitoon haetaan vajaan 1,3 miljardin euron rahoitusta, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin 2026.
Rakennusteollisuus (RT) arvostelee leikkausta.
– Kustannustason nousu huomioon ottaen rahoituksen ostovoima heikkenee selvästi, RT:n tiedotteessa todetaan.
Infraurakoitsijoita RT:ssä edustavan Infra ry:n mukaan määräraha ei riitä turvaamaan väyläverkon kuntoa muuttuvissa olosuhteissa.
– Suomea ei voida valmistella ilmastonmuutoksen, kasvavien kuljetustarpeiden ja muuttuneen turvallisuusympäristön varalle, jos väylien kunnossapidon rahoitus jää jälkeen kustannuskehityksestä, Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
Infran mukaan kesän 2026 rankkasateet näyttivät konkreettisesti, mitä muuttuva ilmasto tarkoittaa Suomen väylille.
– Kun tie sortuu tai päällyste murenee, kyse ei ole vain infrasta vaan siitä, pääsevätkö ihmiset turvallisesti töihin, lapset kouluun ja tavarat perille.
Yhteensä LVM:n hallinnonalalle esitetään vajaan 3,68 miljardin euron rahoitusta, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin 2026.