Ylen haastattelemat asiantuntijat arvostelevat Maahanmuuttoviraston linjaa venäläisiä turvapaikanhakijoita kohtaan liian ankaraksi.
Juttu tiivistettynä
Tamperelaisen Vasili Marinin, 25, kesän piti olla toisenlainen. Tampereen seudun ammattiopistossa leipuriksi opiskeleva venäläismies oli saanut kesätöitä pienestä kahvilasta.
– Sitten tuli karkotuspäätös.
Venäjältä vajaat neljä vuotta sitten Suomeen sotaa paennut Marinin on kauhuissaan.
Hän uskoo, että Venäjällä hän on vaarassa joutua viranomaisten mielivallan kohteeksi. Pahimmillaan se tarkoittaisi passittamista vankilaan tai sotaan Ukrainan rintamalle.
– Poliisi voi tulla hakemaan minut minä hetkenä tahansa ja karkottaa takaisin Venäjälle, mies kertoo Ylelle videoyhteyden välityksellä.
Marinin esittelee somevideollaan leipomaansa leipää:
”He pyrkivät osoittamaan, että olisin huijari”
Maahanmuuttovirasto antoi Marininille ensimmäisen kerran kielteisen turvapaikkapäätöksen tammikuussa 2025.
Hän valitti päätöksestä ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja sitten korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka kummatkin hylkäsivät valituksen.
– Uskoin aluksi, että Suomen viranomaiset haluavat tutkia tapaukseni perusteellisesti.
– Mutta he haluavatkin kieltää kaiken, mitä turvapaikanhakija kertoo, ja pyrkivät osoittamaan, että olisin huijari, Marinin sanoo.
Aktivismia sotaa vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta
Marininin mukaan hänellä on useita syitä hakea kansainvälistä suojelua.
Hän uskoo, että Venäjän viranomaiset voivat rangaista häntä maan hallintoa ja sotaa vastustavien mielipiteidensä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuulumisensa takia.
Marinin on osallistunut Suomessa sodanvastaiseen aktivismiin ja Pride-tapahtumiin. Hän on myös kertonut panseksuaalisuudestaan sosiaalisessa mediassa.
Venäjällä sateenkaarioikeuksien puolustaminen on julistettu kielletyksi ääritoiminnaksi.
Siksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjitään maassa yhä räikeämmin ja ihmisiä on tuomittu pelkästään sateenkaarisymbolien jakamisesta internetissä.
Vankeutta voi saada rahalähetyksistä Ukrainaan
Marinin sanoo, että hän on vaarassa Venäjällä myös Ukraina-yhteyksiensä takia.
Marinin on esimerkiksi lähettänyt ja vastaanottanut rahaa Ukrainan kansalaiselta.
Venäläisiä on tuomittu jopa vuosien vankeustuomioihin pienien rahasummien lähettämisestä ukrainalaisille.
Marininin mukaan turvallisuuspalvelu FSB oli kiinnostunut hänestä ja hänen avopuolisostaan jo silloin, kun Marinin pakeni Venäjältä.
Lisäksi Marinin kertoo, että venäläisviranomaiset ovat tehneet alkuvuodesta muutoksia hänen sotilastietoihinsa.
Tämä tarkoittaa hänen mielestään sitä, että aiemmin asepalveluksesta diabeteksen vuoksi vapautettua miestä voi nyt uhata pahimmillaan määräys rintamalle.
Maahanmuuttovirasto ei näe perusteita turvapaikalle
Maahanmuuttoviraston toukokuun lopussa tekemän uuden päätöksen mukaan Marininilla ei ole tarvetta kansainväliselle suojelulle.
Ylen näkemän asiakirjan mukaan Maahanmuuttovirasto ei usko, että Marininia ”voitaisiin pitää erityisen profiloituneena henkilönä Venäjän viranomaisten taholta” liittyen somejulkaisuihin, aktivismiin tai rahalähetyksiin.
Maahanmuuttovirasto myös katsoo, että Marininin kertoma hänen seksuaali-identiteetistään ”on jäänyt suppeaksi ja ulkokohtaiseksi”, eikä ole ”perusteltua syytä uskoa”, että hän olisi Venäjällä vaarassa joutua ”vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi”.
Se, että kotimaasi viranomaiset olisivat tulleet tietoisiksi mielipiteistäsi, perustuu yksinomaan omaan oletukseesi.
Maahanmuuttovirasto
Lisäksi Marininin ei katsota olevan ”erityisen mielenkiinnon kohde” hyökkäyssotaan rekrytoimisessa.
Siksi Marinin käännytetään ja hänelle annetaan kahden vuoden maahantulokielto Euroopan unioniin.
Karkotuspäätös on tullut nyt Marininin mukaan voimaan, sillä hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyn valituksen heti sen lähettämistä seuraavana päivänä kesäkuun lopussa.
Asiantuntija: Miten päätöksentekijä nukkuu öisin?
Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät ota suoraan kantaa Marininin tapaukseen.
He kuitenkin kritisoivat Maahanmuuttovirastoa siitä, että se tulkitsee ajankohtaista maatietoa hyvin tiukasti ja kynnys venäläisten turvapaikanhakijoiden suojelulle on liian korkealla.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson muistuttaa, että venäläisviranomaiset toimivat mielivaltaisesti ja tuomitsevat ihmisiä hyvin mitättömistä asioista.
– Se on arpapeliä, Johansson sanoo.
Hän myös pitää ongelmallisena sitä, että hallinto-oikeus syventyy vain harvoin Maahanmuuttoviraston päätöksistä tehtäviin valituksiin.
Pakolaisneuvonnan juristi Hanna Laarin mukaan Venäjän ihmisoikeustilanne on heikenytynyt rajusti. Se tekee monelle paluun entistä vaarallisemmaksi.
Laari sanoo, että pakolaisoikeuden mukaan epävarmoissa tapauksissa päätös tulisi aina tehdä turvapaikanhakijan eduksi.
– Ihmettelen usein kielteisiä päätöksiä nähdessäni, miten niiden tekijä nukkuu yönsä. Miten hän voi olla riittävän varma siitä, että henkilö voi palata turvallisesti Venäjälle? hän kysyy.
Suomi on turvapaikkapäätöksissä EU:n keskikastia
Yle yritti saada perjantaina ilman tulosta myös haastattelua Maahanmuuttovirastolta.
Moni venäläinen on hakenut Suomesta ja muista EU-maista turvapaikkaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti neljä vuotta sitten hyökkäyssodan Ukrainassa ja julisti osittaisen liikekannallepanon.
Tilastojen mukaan Suomi on viimeisen 12 kuukauden aikana käsitellyt 467 venäläistä turvapaikkahakemusta. Näistä turvapaikka on myönnetty 171 ja kielteinen päätös annettu 189 hakemukselle.
Grafiikat näyttävät venäläisten turvapaikkahakemusten vastaanottamista ja niistä tehtyjä myönteisiä päätöksiä Euroopassa vuodesta 2022 alkaen:
