Pääuutiset

Suomi on vaarassa tehdä suuren virheen, varoittaa Mika Aaltola – ”Iso voitto Venäjälle”

Suomi on vaarassa tehdä suuren virheen, varoittaa Mika Aaltola – ”Iso voitto Venäjälle”

Ponnistelut rauhan saamiseksi Ukrainaan etenevät juuri nyt Suomen kannalta riskialttiiseen suuntaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja, europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok) Iltalehdelle.

– Kannattaako Suomen hyväksyä sellaista prosessia, joka johtaa esimerkiksi Suomen puolustuksen rajoittamiseen? Aaltola kysyy.

Seuraavia Ukraina-neuvotteluja on määrä käydä Abu Dhabissa Arabiemiraateissa tiistaina ja keskiviikkona. Aaltolan odotukset ovat matalalla.

Hän muistuttaa, että suursotansa aluksi Venäjä asetti ultimaatumin eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista ja pyrki saamaan sananvaltaa rajanaapuriensa ja myös Suomen asioihin. Ennen laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan Venäjä vaati muun muassa Naton laajentumisen pysäyttämistä.

Aaltola uskoo Venäjän ajattelevan, että juuri nämä asiat ovat nyt pöydällä. Tämän tulkinnan puolesta puhuu hänen mukaansa kaksi asiaa, jotka tapahtuivat viikonloppuna: Venäjä korotti neuvottelijaansa ja ilmoitti lähettävänsä paikalle Putinin avustajan Vladimir Medinskin mukana esimerkiksi Venäjän asevoimien sotilastiedustelun keskuselimen GRU:n johtajan Igor Kostjukovin. Lisäksi Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi Euroopan osallistuvan neuvotteluihin. Hänen mukaansa Ranska on mukana ja eurooppalaiset ”ovat hyvin edustettuina”. Presidentti Trump puolestaan vihjasi viime viikolla, että mahdollinen sopimus voisi koskea koko Eurooppaa.

– Venäjä on selkeästi innoissaan siitä, että Eurooppa ehkä lähtee mukaan näihin neuvotteluihin. Varoitan siitä, mihin neuvottelut voivat johtaa: kyseessä ei olekaan enää asioiden ratkaiseminen Ukrainassa, vaan Venäjä pyrkii saamaan alkuperäistä sodan tavoitettaan läpi nyt neuvottelupöydässä kovalla vauhdilla, ja se on iso voitto Venäjälle.

Varoituksella Aaltola viittaa X-päivitykseensä, jonka mukaan pahimmillaan Suomi ratkaisee turvallisuusdilemmansa ”kolmesti väärin”: sitoutuu Yhdysvaltoihin liian pitkäksi ja liian syvälle, jarruttaa Euroopan rivien tiivistymistä sekä ajautuu epäsymmetrisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa ”turvallisuusmekanismista”, jossa Suomen raja on neuvottelukohde. Aaltolan mukaan hän puhuu päivityksessä skenaarioista, jotka toteutuessaan osoittaisivat Suomen tehneen virheitä.

Venäjälle ”iso voitto”

Aaltola näkee rauhanprosessissa nyt isoja riskejä Suomen kannalta – ennen kaikkea siinä, missä järjestyksessä asioista päätetään ja onko Eurooppa neuvottelupöydässä vai neuvotellaanko Abu Dhabissa itse asiassa Euroopasta.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi maanantaina, että Abu Dhabissa käydään kolmikantaneuvottelut ja eurooppalaiset osallistuvat erikseen.

Ukraina on vaatinut, että ensin päätetään Ukrainan turvatakuista ja vasta sen jälkeen käsitellään Venäjän pyörittelemiä ”juurisyitä”, Aaltola huomauttaa. Aiemmin Venäjä kieltäytyi neuvottelemasta Euroopan kanssa, koska se näki Yhdysvallat ainoana relevanttina toimijana, hän sanoo.

– Nyt, kun Venäjä on saanut käännettyä Yhdysvaltojen pään, se on iso voitto. Sillä on myös voitto siinä, että Euroopassa on lisääntynyt neuvotteluhalu pyhistä asioista kuten siitä, että Euroopan rajoja ei muuteta sotimalla.

Trumpin vävy Jared Kushner avasi Yhdysvaltain tuoreinta ehdotusta viime viikolla. Kushnerin mukaan tavoitteena on laatia käytännön järjestelyjä, jotka vastaavat kaikkien osapuolten turvallisuushuoliin, ja yksi järjestelyistä olisivat vastavuoroiset toimet eskalaatioriskien vähentämiseksi. Politico kertoo lähteidensä pohjalta, että ehdotus herättää laajoja epäilyksiä Euroopassa.

Myös Aaltola viittaa Kushnerin paperiin, jossa jätetään täysin auki ja määrittelemättä ”vastavuoroiset toimet”. Hän varoittaa hämärästä muotoilusta ja mekanismista, joka voi pitää sisällään Venäjän tulkinnan. Itänaapurin tulkinta taas on Suomelle ”eksistentiaalinen kysymys”.

– Venäjä voisi esittää muille ja myös Suomelle vastaavia vaatimuksia, joita se on esittänyt Ukrainalle. Kushnerin paperi on luettavissa niin. Se voisi tarkoittaa asejärjestelmien rajoituksia lähellä rajaa tai koko Suomessa, erilaisia ”luottamusta lisääviä toimia” Venäjän näkökulmasta.

”Amatöörit asialla”

Juuri nyt neuvotellaan Ukrainan pilkkomisesta ja mahdollisesti Ukrainan asevoimien rajaamisesta tietylle tasolle jatkossa, mikä ennakoi Kushnerin paperin tulkintaa, Aaltola huomauttaa.

– Meillä ei ole mitään syytä lähteä sille tielle. Euroopan turvallisuusjärjestys on jo päätetty.

Rauhaa Ukrainaan ovat sukkuloineet Yhdysvaltain puolesta Kushner ja Trumpin erityislähettiläs, miljardööri Steve Witkoff. Aaltolan mukaan Yhdysvaltain puolelta ”asialla ovat amatöörit”, joten on vaikea nähdä, että tällainen Suomen kannalta vaarallinen mekanismi todella menisi läpi rauhanneuvotteluissa. Riski on silti vakava.

– Tämä on vähän sellaista teatteria ja amatöörien puuhastelua, mutta siitä voi tulla yhtäkkiä kuolemanvakavaa.

Tekikö Stubb virheen?

Tasavallan presidentti Alexander Stubb palautti suoran keskusteluyhteyden Putiniin taannoisella puhelulla Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren kanssa. Stubb on kertonut, että taustalla oli Ukrainan pyyntö ja puhelusta oli keskusteltu myös Yhdysvaltain kanssa. Oliko puhelu virhe?

– Se on nyt tehty, ja sitä on turha miettiä sen kummallisemmin. Se oli positiivinen indikaattori Venäjän suuntaan siitä, että asiat ovat sovittavissa diplomaattisesti, mutta siitä avautuu seuraava tilanne ja sitä kannattaa miettiä. Venäjän laajemmat vaatimukset pitää torjua, Aaltola sanoo.

Onko aika kypsä viritellä vuoropuhelua Putinin kanssa?

– Itse näkisin, että ei ole, mutta on niitäkin, jotka näkevät, että Trump on juuri se ihminen, joka voi saada rauhan aikaan. Itse näen, että se on rauhaa hinnalla millä hyvänsä ja siitä ei synny helposti muuta kuin seuraavan sodan ensiaskeleita. Etiäiset ovat huonoja. Jos ruvetaan pilkkomaan valtioita, siitä ei kovin pienellä prosessilla eroon päästä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan avainhenkilöt tulevat kaikki kokoomuksesta, koska pääministerin sekä ulko- ja puolustusministerin salkut ovat kokoomuksella ja presidenttikin on kokoomustaustainen. Oletko pettynyt oman puolueesi toimintaan tässä?

– En, elävää keskusteluahan tämä on. Mielestäni ryhmäajattelu on kaikkein vaarallisinta. Europarlamentaarikon työn luonteeseen kuuluu katsoa Suomea myös lintuperspektiivistä.

Mutta jos virheitä tehdään, kuka niistä on vastuussa? Kokoomuslaiset istuvat nyt kaikkein tärkeimmillä palleilla.

– On siellä ollut eri puolueista eri ihmisiä vastuussa vuosien ajan.

Olet saattanut jäädä paitsi