Mietintö sotilastiedustelulain uudistamisesta hyväksyttiin tiistaina eduskunnan puolustusvaliokunnassa. Vain vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen.
– Lakimuutokset muun muassa lisäävät viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, mahdollistavat kotimaan tietojärjestelmätiedustelun tietyissä tilanteissa sekä laajentavat tietoliikennetiedustelun toimivaltuuksia, eduskunnan tiedotteessa todetaan.
Lisäksi uudistuksella kehitetään mahdollisuuksia torjua tietojärjestelmistä aiheutuvia vakavia uhkia.
Venäjän uhkaan varauduttava myös tiedustelun keinoin
Puolustusvaliokunta toteaa mietinnössään, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti viime vuosina. Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja turvallisuusympäristön lisääntynyt epävakaus korostavat ajantasaisen tiedustelulainsäädännön merkitystä. Myös Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt kansainvälisen tiedusteluyhteistyön ja tiedonvaihdon merkitystä.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) sanoo Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa osoittaneen, että Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut pitkäkestoisesti.
– Venäjän muodostamaan turvallisuusuhkaan on varauduttava myös tiedustelun keinoin. Suomen on pystyttävä tunnistamaan sotilaalliset ja kybertoimintaympäristön uhkat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi on välttämätöntä, että sotilastiedustelun toimivaltuudet vastaavat nykyisen turvallisuusympäristön vaatimuksia, Autto sanoo eduskunnan tiedotteessa.
Samalla yhteiskunnan digitalisoituminen ja teknologinen kehitys ovat valiokunnan mukaan muuttaneet tiedustelun toimintaympäristöä.
– Tiedustelun kohteena oleva toiminta voi tapahtua kokonaan tietoverkoissa, ja tietojärjestelmät sekä niiden ylläpito voivat sijaita useissa eri valtioissa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia tiedustelun tiedonhankintamenetelmille ja toimivaltuuksille.
Laillisuusvalvonnan tärkeys ja riittävät voimavarat korostuvat
Valiokunta nostaa erikseen esiin tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssien riittävyyden. Auton mukaan tiedustelulla voidaan joutua puuttumaan ihmisten perusoikeuksiin, erityisesti yksityiselämän ja luottamuksellisen viestinnän suojaan.
– Koska toiminta on pääosin salaista eivätkä tiedustelun kohteet välttämättä saa tietoa heihin kohdistuvista toimista, on riippumaton valvonta erityisen tärkeä oikeusturvan tae, Autto sanoo.
Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston on huolehdittava tiedusteluvalvontavaltuutetun voimavarojen riittävyydestä siten, että laillisuusvalvonnan tehokkuus, perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä julkisen vallan käytön lainmukaisuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee lakiehdotuksia puolustusvaliokunnan mietinnön pohjalta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.