Heinäkuussa hovioikeus alensi uhriaan kuristaneen raiskaajan vankilatuomiota puolella vuodella. Viime vuonna taas teini-ikäistä tytärtä hyväksikäyttäneen miehen tuomio lyheni kahdella kuukaudella käräjäoikeudessa.
Molemmissa esimerkkitapauksissa tuomion keventämisen syy löytyy viranomaisista. Vakavistakin teoista tuomitut rikolliset voivat saada rangaistukseensa lievennystä siitä yksinkertaisesta syystä, että viranomaisilla on kestänyt asian käsittelyssä liian pitkään.
Rikosoikeuden dosentti Tatu Hyttinen Turun yliopistosta mainitsee kaksi syytä sille, että rikoksesta kuluneen ajan pituus on kirjattu rikoslakiin rangaistusta lieventäväksi seikaksi.
– Ensinnäkin on ihan keskeinen osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, että prosessit ovat nopeita. Oikeusvaltiossa myös syytetyllä on – ja hyvä niin – oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, Hyttinen sanoo.
Toinen peruste on käytännöllisempi.
– Jos rikoksesta on kulunut huomattavan pitkä aika, niin se rangaistus voi aiheuttaa ihmisen senhetkiseen elämäntilanteeseen nähden niin paljon ongelmia, että voi olla oikeudenmukaista hyvittää sitäkin kautta.
Rahallista hyvitystä
Myös rikoksen uhrit voivat saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Lain mukaan asianosaiselle maksettavan hyvityksen lähtökohtainen määrä on 1 500 euroa jokaiselta vuodelta, jona oikeudenkäynti on viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt.
Pitkiä käsittelyaikoja on pidetty Suomen oikeusjärjestelmän keskeisenä ongelmana. Tilanne näkyy myös viivästyneen oikeudenkäynnin vuoksi maksettujen korvausten määrissä.
Vuonna 2025 korvauksia maksettiin ennätysmäärä. Asiaa voi ainakin osaltaan selittää koronapandemia, Hyttinen huomauttaa.
Jos alla oleva grafiikka ei näy kunnolla, löydät sen täältä.
Pitkät jonot
Oikeudenkäyntien viivästymiset johtuvat ennen kaikkea käsiteltävien asioiden määristä, Tuomioistuinviraston pääjohtaja Pasi Kumpula kertoo.
– Kun juttu tulee tuomioistuimeen vireille, niin siellä on valmiiksi paljon tavaraa sisällä, ja ne jutut joutuvat sinne jonon jatkoksi. Kertynyt varasto on se suurin syy, Kumpula sanoo.
Hänen mukaansa ongelma koskee melko lailla kaikkia tuomioistuimia. Alueellisia eroja kuitenkin on.
Esimerkiksi käräjäoikeuksissa eniten ruuhkaa on Etelä-Suomen kasvukeskuksissa.
Vuonna 2025 rikosasioiden pisimmät käsittelyajat olivat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa, jossa ratkaisua joutui odottamaan keskimäärin 9,2 kuukautta. Vastaavasti nopeimmin ratkaisun sai Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa, jossa keskimääräinen käsittelyaika oli 3,1 kuukautta.
Jos alla oleva grafiikka ei näy kunnolla, löydät sen täältä.
Vuosien prosessit
Käsittelyajoissa on eroja myös rikoslajeittain. Tapausten laajuudesta johtuvien erojen lisäksi myös erilaiset kiireellisyysperusteet vaikuttavat eri rikosten käsittelyaikoihin.
Asia tulee käsitellä kiireellisesti esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa syytetty on tutkintavankeudessa tai vakavan rikoksen asianomistaja on alaikäinen.
Toisaalta kiirettä voivat aiheuttaa myös lievempien rikosten lyhyemmät vanhenemisajat, Tuomioistuinviraston Kumpula sanoo. Niinpä pitkiä käsittelyaikoja nähdään usein rikostapauksissa, joissa mahdollinen maksimirangaistus on suuri, mutta ketään ei ole vangittu.
Esimerkiksi raiskaustapausten keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa vuonna 2025 oli 10,3 kuukautta. Luku on lähes kaksinkertainen kaikkien rikostapausten keskimääräiseen käsittelyaikaan, joka oli 5,6 kuukautta.
Käräjäoikeuskäsittely on vasta rikosprosessin kolmas vaihe, ja käsittelyajat ovat pitkiä myös poliisilla ja syyttäjällä. Esimerkiksi vuonna 2023 seksuaalirikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon kului keskimäärin yli kaksi vuotta, ja mahdollinen valitus hovioikeuteen pidentää prosessia entisestään.
Jos alla oleva kuvaaja ei näy kunnolla, löydät sen täältä.
Kaksi keinoa
Tuomioistuinviraston Kumpula sanoo, että ongelman ratkaisemiseksi on kaksi mahdollista keinoa: rahoituksen lisääminen ja prosessien sujuvoittaminen.
Kumpulan mukaan sujuvoittaminen vaatisi kuitenkin lakimuutoksia, joiden tekeminen vie aikaa.
– Sen takia täältä tuomioistuinviraston näkökulmasta on selvää, että lyhyellä tähtäimellä ainoa ratkaisu tähän tilanteeseen on se, että huolehditaan riittävistä resursseista.
Näillä näkymin suunta on kuitenkin päinvastainen. Kevään kehysriihessä hallitus päätti tuomioistuimiin ja syyttäjään kohdistuvista leikkauksista.
Kesäkuun lisätalousarviossa tuomioistuinlaitokselle myönnetystä lisämäärärahasta huolimatta Kumpula arvioi leikkausten johtavan satojen henkilötyövuosien vähentämiseen.
Tuomioistuinviraston ennusteiden mukaan se taas saattaa pidentää rikosasioiden käsittelyaikoja entisestään useilla kuukausilla.
Useita ongelmia
Rikosoikeuden dosentti Hyttinen sanoo, että oikeusprosessien venymiseen liittyy useita mahdollisia ongelmia.
Käsittelyaikojen pituus voi laskea ihmisten innokkuutta tehdä rikosilmoituksia. Toisaalta sanktioiden välittömyys on niiden suuruuden ohella merkittävä rikoksia ehkäisevä tekijä.
Oikeudenkäynnin viivästyminen voi vaikuttaa myös itse oikeuden toteutumiseen.
– On itsestäänselvää, että mitä enemmän teosta kuluu aikaa, niin sitä heikommat ovat muistikuvat, kun ihmisiä kuullaan. Sekin on ongelma, Hyttinen sanoo.
Myös inhimillinen kärsimys voi olla suurta.
– Jos otetaan nyt vaikka raiskaus tällaisena ääriesimerkkinä, niin onhan se nyt karmeaa sille uhrille, mitä pidempään se prosessi kestää.
Iltalehti on kertonut seksuaalirikoksen uhrin kokemuksesta pitkistä käsittelyajoista muun muassa tässä jutussa.
Hyttinen huomauttaa, että oikeusjärjestelmästä säästetyt rahat voivat tulla maksettaviksi toisaalla prosessien venymisistä aiheutuvina kuluina.
– Meillä on oikeusvaltio, joka pysyy pystyssä vain sen takia, että meillä on tehokkaat tuomioistuinlaitokset. Jos se alkaa huojumaan, niin sillä on niin merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, että se on sitten toki kallista.
