Politiikka

Susijengi-legenda paljastaa ison päätöksensä – Suorat sanat perussuomalaisista

Susijengi-legenda paljastaa ison päätöksensä – Suorat sanat perussuomalaisista

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina Reetta Vanhasen perhevapaan sijaisena tammi–lokakuussa toiminut Shawn Huff pyrkii eduskuntaan.

Muodollisestikin Helsingin vihreät on jo päättänyt asiasta, hän paljastaa Iltalehdelle.

Ensi kerta eduskuntavaaleissa 2023 tuotti 2 361 ääntä. Läpimeno tarkoittaisi, että nyt pitäisi saada yli puolet parempi äänipotti.

Huff toteaa, että päätös ehdokkuudesta syntyi oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun hänet valittiin vihreiden varapuheenjohtajaksi kesällä 2025. Vastuu velvoittaa.

Hän haluaisi edistää eduskunnassa etenkin lasten ja nuorten asiaa.

– Heidän auttamisensa, heidän jeesaamisensa, hän summaa.

Apulaispormestarina hän kiersi paljon Helsingin kouluissa. Hän kävi puhumassa nuorille jo ennen kuin lähti politiikkaan ja haluaa tehdä tätä politiikan jälkeenkin. Vapaa-aikanaan entinen Susijengin kapteeni valmentaa koripallojunioreita. Oma poika on yksi valmennettavista.

Koulutuksen ja sivistyksen arvostus on myös Huffille politiikan tärkeä painopistealue.

”Mistä me emme voi leikata?”

Huff on huolissaan lisääntyneestä lapsiperheköyhyydestä. Apulaispormestarina hän kertoo saaneensa tietoonsa, että lapset syövät kouluissa enemmän maanantaisin ja perjantaisin. Tällöin ruokahävikkiä syntyy vähän. Osalla lapsista on nälkä, joten viikonloppua ennen ja vasten täytyy tankata. Ilmiö sinänsä on tunnettu jo pitkään.

Politiikan velkajarrukeskustelu närästää Huffia, koska puhutaan vain siitä, mistä leikataan.

– Näkisin arvon sellaisessa ajattelussa, että mistä me emme voi leikata. Mistä me saamme kasvua ja hyvinvointia tähän maahan? hän kääntää asetelmaa.

Huff jatkaa, että jo kerran maamme historiassa asia ratkaistiin. Ratkaisu oli koulutus. Huff puhuu pitkään siitä, miten koulutukseen pitäisi satsata sen eri tasoilla.

Vaarana segregaation syveneminen

Huff on huolissaan myös asumistukileikkausten vaikutuksista lapsiperheköyhyyteen. Tästä seuraa Itä-Helsingin Vuosaaressa asuvan Huffin mukaan alueiden segregoitumisen syventymistä.

Kun ihmiset vaihtavat asuinaluetta halvemman asunnon perässä, joidenkin alueiden koulujen oppilasmäärät nousevat, toisten laskevat. Tästä syystä Itä-Helsingissä on päätetty tasata koulujen oppilasmääriä uusin koulurajoin. Tämä on herättänyt myös närää.

Apulaispormestarina toiminut Huff sanoo, että oppilasmäärien tasaamisen syy ei ole segregaatio vaan nimenomaan tiettyjen koulujen paisunut oppilasmäärä.

Huff kehittäisi kouluja muun muassa lisäämällä tarveperusteista rahoitusta ja pienentämällä oppilasryhmiä.

Kielten S2-opetuksesta (suomi toisena kielenä) hän haluaisi oppilaat nykyistä nopeammin pois suomen kielen opetukseen äidinkielenä. S2:lle pitää olla selkeät kriteerit ja koulut voisivat Huffin mielestä huoltajien sijaan päättää, kuka opetukseen osallistuu.

”Voin sanoa, että en ole”

Huffista tulee väistämättä mieleen vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, joka karrikoiden sanottuna, tuskin osaa puhua kahta virkettä putkeen niin, ettei mainitsisi lasten ja nuorten asiaa.

Huff kuitenkin kuittaa, että vihreä liike on perustettu puolustamaan ympäristöä ja luontoa. Se on ytimessä. Tämän rinnalla tärkeää on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, mihin hän kytkee lapsiperheiden, lasten ja nuorten asian.

Huff sanoo myös, että jos menee katsomaan hänen vaalikonevastauksiaan, kaikki ympäristöön ja ilmastoon liittyvät asiat ”ovat tapissa”.

– Voin sanoa, että en ole ympäristöasiantuntija. Siksi luotan ja nojaan puolueessa niihin ihmisiin, jotka ovat, hän kertoo.

Luonnon arvostus on silti hänelle asia, jota hän haastattelussakin nostaa esiin.

Kun Huff pelasi koripalloa Valparaison yliopistossa, hän opiskeli kriminologiaa, sosiologiaa ja psykologiaa. Hän kertoo tutkinnokseen Bachelor of Arts ja sanoo sen vastaavan kandidaatin arvoista tutkintoa Suomessa.

Huffin isä Leon Huff muutti 1970-luvulla Suomeen pelaamaan koripalloa. Suomessa syntyneellä ja Helsingin Jakomäessä varttuneella Shawn Huffilla on myös USA:n passi.

”Käännä se omaan joukkueeseesi”

Palataan velkajarruun, johon vihreätkin on sitoutunut. Silti puolueen sisältä kuuluu myös kritiikkiä sitä kohtaan.

Huffin mukaan vihreät on jarrussa mukana ”hampaat irvessä”. Hän heittää, että tuskin mikään puolue on velkajarrusta iloinen.

Huff perustelee mukana olemista sillä, että pääsee vaikuttamaan sisältä käsin.

Puolueen kova kilpakumppani vasemmistoliitto on viitannut kintaalla velkajarrusovulle. Kun Huffilta kysyy, onko vasemmistoliiton linja uskottava, hän naurahtaa käyneensä mediakoulutuksessa USA:n yliopistovuosina ja aikovansa näiden oppien perusteella kiertää kysymyksen.

– Jos toimittajat kysyvät vastustajan joukkueesta, käännä se omaan joukkueeseesi ja puhu omistasi, Huff sanoo ja jatkaa, että asiaa pitäisi kysyä vasemmistoliitosta.

”Olen todella lempeä nyt”

Sen hän sentään paaluttaa, että jos vasemmistoliitto hallitukseen päätyy, senkin pitää pystyä kompromisseihin.

– Minä en tiedä, ovatko he osoittaneet – olen todella lempeä nyt – ovatko he osoittaneet kompromissihalukkuutta missään, korostetun rakentavasti esiintyvä Huff alkaa päästä politiikanteon vauhtiin, joka kiihtyy entisestään:

– Polarisoidussa yhteiskunnassa on helppo huudella aina laidoilta, että sitä ja tätä pitää tehdä. Mutta totuus on se, jos mennään hallitukseen, pitää löytää keinoja tehdä yhteistyötä.

Huffin mukaan vasemmistoliitto ei ole ainakaan hänelle onnistunut osoittamaan, missä on yhteistyöhalukkuus. Vaikka näillä kahdella puolueella on paljon yhteistä ympäristö- ja tasa-arvoasioissa, Huff näkee vihreiden olevan ratkaisukeskeisempi ja yhteistyöhön valmiimpi puolue.

– Muutos vaatii joskus pieniä askeleita ja sitä, että olet siellä huoneessa mukana päättämässä niistä vaikeistakin asioista. Tämä on ehkä sellainen fundamentaalinen ero puolueittemme välillä.

Toki vasemmistoliittokin on mukana esimerkiksi velkajarrutyöryhmässä, vaikkei jarruun sitoudukaan. Huff summaa, että puolueilla on enemmän yhteistä kuin eroja.

– Esimerkiksi yhdenvertaisuusasioissa vasemmistoliittoon voi aina luottaa.

Onko Koskela populisti?

Ylipäänsä Huff painottaa, että kaikkien ihmisten kanssa voi löytyä jotakin yhteistä. Maailma tarvitsee enemmän puhetta, jottei vain heitellä toisia vuorotellen bussin alle. Huffin sanat tulevat heti lihaksi, kun kysyy, onko vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela populisti.

– Hän on todella pätevä, todella osaava. Olen saanut tehdä hänen kanssaan työtä Helsingin kaupunginhallituksessa. Hän perehtyy asioihin todella huolellisesti.

Vasemmistoliiton kannatus on ollut nosteessa, kun vihreiden on matanut. Huff huomauttaa, että nykygallupeilla vihreätkin nostaisi eduskunnassa paikkamääräänsä. Hänestä vihreiden on kuitenkin selkeytettävä viestiään.

Huff näkee, että vihreät jää puristuksiin aikana, jona oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus korostuvat.

Vasemmistolaisuutta Huff näkee puolueensa sote- ja koulutuspolitiikassa. Toisaalta hän katsoo vihreiden olevan liberaali ja markkinamyönteinen puolue. Huffin mielestä pitää miettiä, mitä valtion kannattaa omistaa. Hän puoltaa Veikkauksen monopolin purkamista, mutta esimerkiksi raiteiden ja sähkön kantaverkon on pitää olla valtion omistama.

Veikkauksesta puheen olleen entinen huippu-urheilija ei harrasta itse urheiluvedonlyöntiä. Joskus hän pelaa euron panoksella ja arvioi, että vuodessa rahaa vetoihin palaa vaivaiset 5–10 euroa.

”Pääministerin vastuulla asettaa rajat”

Puhuttaessa vihreiden ja vasemmistoliiton eroista Huff alkaa kääntää kysymystä siihen, mikä on nykyisin kokoomuksen ja perussuomalaisten ero.

Vaikka entinen Susijengi-kapteeni korostaa olevansa yhteistyön poliitikko, perussuomalaisten kanssa hän ei lähtisi samaan hallitukseen. Hänen mielestään perussuomalaiset harjoittaa ”häikäilemätöntä rasistista politiikkaa”. Siitä huolimatta hän kiittelee, että myös perussuomalaisissa on samanlaista huolta lapsista ja nuorista kuin vihreissäkin.

– Mutta onko se kaikista vai vain joidenkin näköisistä lapsista ja nuorista, siitä en ole ihan varma. Toivoisin, että huoli jota he kantavat Suomesta ja suomalaisista, kattaisi kaikennäköiset suomalaiset.

Kokoomusta Huff vastuuttaa rasismiin puuttumattomuudesta. Hänestä koko hallituskausi on mennyt kierteessä, jossa ensin syntyy rasismikohu, sitten ihmetellään ja pohditaan, oliko rasismia. Tämän jälkeen seuraa puhuttelu, vaikka Huffin mielestä vähimmäisvaatimus olisi anteeksipyyntö.

Huff varoittaa, että jos huonosta käytöksestä ei juuri tule seuraamuksia, yhteiskunnalliset asenteet kovenevat.

Huffin mielestä pääministeri Petteri Orpo (kok) hävisi pelin heti hallituskauden alussa. Se, että leikkaukset ovat kohdistuneet vähäosaisiin ja esimerkiksi yritystuista ei ole juuri leikattu, taasen tarkoittaa niiden olleen hallituksessa tärkeämpiä arvoja kuin rasistisen ilmapiirin torjuminen.

– On pääministerin vastuulla asettaa rajat.

Huff sanoo tunteneensa surua kokoomuksen sivistysliberaalien puolesta.

”Saako olla myös isänmaallinen?”

Kouluissa kiertäessään Huff näkee paljon hyvää. Erilaiset nuoret ovat kavereita keskenään, vaikka yhteiskunnan monikulttuuristuminen vaatiikin totuttelua.

– Kouluissa kasvaa sukupolvi kaiken näköisiä suomalaisia. He miettivät, voinko minä oikeasti olla suomalainen tässä maassa? He eivät tiedä mitään muuta kuin tämän maan ja he haluavat rakastaa tätä maata. Mutta saako rakastaa tätä maata? Saako olla täällä? Saako olla myös isänmaallinen?

Maahanmuuttopolitiikasta ei pitäisi Huffin mukaan aina puhua siitä näkökulmasta, mikä hyödyttää Suomea. Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä, ei massana, joka jollain tavalla joko auttaa tai haittaa Suomen taloutta.

– En näe, että ratkaisu on siinä, kiristetäänkö vai löysennetäänkö maahanmuuttoa, vaan siinä, minkälainen maa tämä on ihmisille, Huff tiivistää ajatteluaan.

”Meidän pitää vaalia kieltämme”

Hänestä perussuomalaiset on onnistunut kaappaamaan ja typistämään maahanmuuttokeskustelun kysymykseen, ovatko rajat kiinni vai auki.

Huff tosin itsekin muistuttaa olevansa tiukka esimerkiksi suomen kielen opiskelun suhteen.

– Minun mielestäni meidän pitää vaalia kieltämme, hän sanoo painottaen kielen oppimista oikeutena.

Samalla hän uskoo, että työelämässä pärjää ja pääsee alkuun myös, jos osaa oman alansa työkielen.

Maahanmuuttajien tulorajoista puhuttaessa Huff miettii, syntyykö kuva, että vain tietyn tulorajan yli tienaavat ovat arvokkaita tulemaan Suomeen. Pienellä rahalla töitä tekevälle tämä voi tuntua läpsäykseltä kasvoihin, vaikka heidänkin tekemänsä työ on arvokasta.

”Sofia osoitti oman ihmisyytensä”

Puolueensa puheenjohtajaa Sofia Virtaa Huff kehuu ihmisläheiseksi ja kiittelee samalla tämän debatointitaitoja muiden puheenjohtajien kanssa.

Huffin mielestä Virta pyrkii myös koko ajan parantamaan tekemistään.

Virta joutui kohuun osallistumisestaan Erikoisjoukot-ohjelmaan. Huff muistuttaa Virran perustelleen tätä henkilökohtaisena valintanaan. Valinnan syiden Huff uskoo avautuvan, kun ohjelma tulee aikoinaan julki.

– En ole varma, onko puolueen puheenjohtajana varaa tehdä tällaisia henkilökohtaisia valintoja, Huff toisaalta myös aprikoi.

– Mutta mielestäni Sofia osoitti oman ihmisyytensä ja ehkä hienointa oli, että hän myös kantoi vastuunsa valinnastaan eikä missään vaiheessa alkanut selittelemään. Johtamisessa tärkeintä ei ole virheettömyys, vaan kyky kantaa vastuu vaikeina hetkinä ja sen Sofia on osoittanut.

Muistetaan TTK:sta

Shawn Huff itse osallistui vuonna 2023 Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan. Hän ei kommentoi, onko Erikoisjoukkoihinkin kysytty, kaikesta päätellen on.

TTK:hon Huff kertoo menneensä, koska halusi mitata tanssissa oppimiskykyään ja tehdä kropalleen jotain muuta kuin koripallo oli antanut. Korisura oli päättynyt EM-kisoihin 2022.

Nyt Huff ajattelee, että jättää reality-ohjelmat väliin. Ne eivät ole oikea paikka tehdä politiikkaa. Toisaalta hän ei lupaa, ettei koskaan enää niihin menisi.

– Se on aika kiusallista, että politiikka vaatii nykyään myös julkisuuspeliä. Useat poliitikot menevät ohjelmiin, jotta he voisivat ajaa heille tärkeitä asioita. Se vaatii, että menee sinne, Huff pohtii.

Obama esikuva

Vihreillä on enemmän nais- kuin mieskannatusta. Huff uskoo, että kansanedustajaksi päästessään hän voisi laajentaa spektriä, josta vihreät puhuvat.

Hän uskoo, että hyvin eritaustaiset ihmiset voivat jakaa arvot yhdenvertaisuudesta, koulutuksen ja sivistyksen tärkeydestä sekä ympäristöstä.

Poliittiseksi esikuvakseen Huff mainitsee USA:n entisen presidentin Barack Obaman.

Obaman tarina ja taustat ovat auttaneet Huffia käsittelemään omaa identiteettiään ja etsimään juuriaan. Lisäksi hän arvostaa Obamaa siitä, että tämä tapasi ihmisiä ruohonjuuritasolla niin ennen valtakunnanpoliittista uraansa Chicagon köyhillä alueilla kuin laajasti presidenttinä toimiessaankin.

Huff tuli politiikkaan sisään sitä kautta, että halusi vaikuttaa lasten ja nuorten tilanteeseen kuten 13–17-vuotiaiden harrastuspaikkojen laatuun. Ensin hän päätti, että haluaa kaupunginvaltuutetuksi ja alkoi vasta sitten miettiä puoluetta. Yhteys vihreisiin järjestyi vuonna 2020 tuttavan kautta. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Huffista tuli valtuutettu.

Hän kokee, että urheilu on opettanut työskentelemään paineen alla, vaikka myöntääkin yhä olevansa poliitikkona kokematon. Sen hän haluaa kääntää vahvuudekseen ajatellen, että ymmärtää ihmisten arkea.

Paheksuu Amirkhanin puolustuksen puheita

Haastattelun lopuksi Huffilta on kysyttävä myös kantaa paljon puhuttavaan laulaja Mira Luodin ja vapaaottelija Makwan Amirkhanin seksuaalirikosoikeudenkäyntiin.

Hän painottaa, että oikeusjuttu on kesken ja oikeusjärjestelmässä on lähtökohtaisesti syyttömyysolettama.

Siihen Huff kuitenkin haluaa ottaa kantaa, että syytetyn puolustus on argumentoinut, että tapahtumahetkellä 40 ikävuotta lähestynyt Luoti ei ollut syytetyn mielestä seksuaalisesti haluttava.

Kriminologian taustallaan hän sanoo pitävänsä tällaista puhetta uhrisyyttelynä ja sanoo painokkaasti tämän olevan hyvin ongelmallista.

– Klangi oli sellainen, että miksi pukeuduit tuolla tavalla tai että halusit vain huomiota, Huff paheksuu.

– Lähetän varauksettoman tukeni kaikille seksuaalirikosten uhreille. Myös seksuaalirikosten tuomioiden koventamiseen olisi mielestäni hyvät perusteet.

Käräjillä Amirkhania syytetään pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, minkä hän kiistää.

Olet saattanut jäädä paitsi