Helsinkiin kaavaillut datakeskukset saattavat painaa asuntojen hintoja.
Mitä lähempänä keskus sijaitsee, sitä kielteisempi vaikutus todennäköisesti on. Tällainen arvio esitetään yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jota ei ole vielä vertaisarvioitu.
Vaikka artikkeli ei ole vielä läpäissyt tieteentekoon kuuluvaa askelta, se ei tee siitä huonoa, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) pääekonomisti Juho Keskinen.
Tutkimuksessa havaittiin, että asuntojen hinnat jäivät runsaat seitsemän prosenttia verrokkialueita matalammiksi, kun ne sijaitsivat alle 1,6 kilometrin säteellä datakeskuksesta.
Kauempana vaikutus heikkenee: alle 4,8 kilometrin säteellä hinnat jäivät noin kolme prosenttia vertailualueita alemmiksi.
Tutkimus koskee Yhdysvaltoja, mutta osuu Keskisen arvion mukaan myös Helsingin tilanteeseen. Tutkimuksessa datakeskusten hintavaikutukset olivat voimakkaampia kaupunkialueilla kuin maaseudulla.
Tänne kaavaillaan
Helsinki kaavailee datakeskuksia Myllypuron, Salmisaaren, Malmin, Heikinlaakson ja Östersundomin alueille.
Kaikille näille datakeskusta ei havitella, vaan tavoitteena on kaksi tai kolme. Aikaisintaan rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2028.
Ainakin teoriassa keskusten vaikutukset voivat ulottua Vantaan ja Espoon puolelle, sillä pari sijainneista on hyvin lähellä kaupunkien rajaa. Suurimmat vaikutukset osuvat alle 1,6 kilometrin säteelle datakeskuksista. Tarkoista sijainneista on kertonut Helsingin Uutiset.
Keskinen muistuttaa, että kielteinen vaikutus ei ole sama asia kuin asunnon arvon tippuminen. Käytännössä asunnon hinta voi esimerkiksi nousta hitaammin kuin silloin, jos datakeskusta ei olisi.
Mitä sanoisit ihmiselle, joka suunnittelee asunnon ostamista datakeskukselle kaavaillun paikan läheisyydestä?
– Sanoisin, että kyse on aina kokonaisuudesta. Ei datakeskus ole ainoa tekijä, Keskinen sanoo.
– Voi olla ihmisiä, joita esimerkiksi melu ei haittaa. Jos taas kokee melun suureksi haitaksi, se kannattaa ottaa huomioon.
Arvokas tonttimaa
Keskinen peräänkuuluttaa tarkkaa harkintaa keskusten sijoittamisessa.
– Jos käytetään arvokasta tonttimaata ja se syrjäyttää asuntorakentamisen, asunnot joudutaan rakentamaan heikommalle sijainnille.
Samaa toivoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
– Kaupunkirakentamisessa ja -suunnittelussa pitäisi ajatella vähintään sadan vuoden perspektiivillä.
Helsingin pitäisi Viljamaan mukaan pyrkiä siihen, että se on asukkailleen toimiva ja viihtyisä.
Viljamaa huomauttaa, että vaikka datakeskukset saattavat vaikuttaa kielteisesti asuntojen hintoihin, Helsinki on kasvukaupunki, mikä lisää asuntojen kysyntää. Se taas luo positiivista hintapainetta.
Ero syrjäseutuun
Syrjäseuduille datakeskukset voivat tuoda monenlaista hyvää, kertovat Keskinen ja Viljamaa.
Pienessä kunnassa mittava rakennusprojekti voi tarkoittaa uusia työpaikkoja. Vaikka paikalliset eivät työllistyisi, esimerkiksi asuntojen vuokraajat ja kauppiaat voivat saada lisää asiakkaita.
Keskinen arvioi, että Helsingissä positiiviset vaikutukset ovat ”melko maltillisia”, sillä väkeä ja työmahdollisuuksia on paljon enemmän.
”Sopivasti optimismia”
Datakeskuksista on käyty vilkasta keskustelua. Puheenvuorojen kriittisyys on yllättänyt Keskisen.
– Perustelluinta kritiikki on ihan lähimaastossa asuvilta ihmisiltä, hän sanoo.
– Yleisessä ilmapiirissä vastareaktio on ollut aika yllättävänkin suurta. Jos suhteellisen pieneen kuntaan syntyy tuloja, sehän on positiivinen asia.
Esimerkiksi sähkön hintaan liittyviin puheenvuoroihin Keskinen kaipaisi ”sopivasti optimismia”.
– Tarvitaan tervettä kriittisyyttä ja keskustelua esimerkiksi sähkön hinnasta, mutta on hyvä muistaa, että siihen voidaan puuttua muillakin keinoilla – esimerkiksi puhtaalla energialla.