Voice of Freedom Повна версія

Taas yksi Euroopan maa aikoo pakittaa Ukraina-tuesta ja Natosta

· Main news

Ranskalaissotilaat ovat jo kuukausien ajan kouluttaneet Ukrainan armeijan joukkoja ja auttaneet heitä kaluston ylläpidossa, kertovat ranskalaismediat AFP ja RFI.

AFP:n lähteen mukaan kyse on pienestä joukosta sotilaita, eivätkä he osallistu taistelutoimiin.

– Ranskalaiskouluttajien lähettäminen Puolaan tai toisinaan Ukrainaan on todellisuutta, mutta tämä ei ole sotilasoperaatio, lähde lisää.

Nato-joukkojen läsnäolo Ukrainassa on tulenarka aihe. Liittouma haluaa tukea Ukrainaa, mutta välttää visusti joutumasta suoraan taisteluun venäläisjoukkojen kanssa. Venäjän presidentti Vladimir Putin syyttää Naton olevan osallinen sodassa.

Ranskan tuki Ukrainalle on noussut esiin myös ensi vuoden presidentinvaalien takia. Kärkiehdokas Marine Le Pen on luvannut vähentää Ranskan rahallista tukea Ukrainalle.

– Meillä ei ole varaa auttaa enempää taloudellisesti, Le Pen sanoo Reutersin mukaan.

Le Penin johtama Kansallinen liittouma (RN) tunnetaan yhtenä Euroopan suurimmista Venäjä-mielisistä puolueista. Äärioikeistolainen RN on saanut rahoitusta Venäjältä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 puolueeseen on kasvanut myös Kreml-kriittisempi siipi.

Marine Le Pen on selvä ennakkosuosikki Ranskan seuraavaksi presidentiksi. Hänen ennakoidaan saavan ensimmäisellä kierroksella yli 30 prosenttia äänistä.

Le Pen vaatii Ranskaa vetäytymään Naton komentojärjestelmästä, mutta lupaa olla tekemättä niin, kunnes Venäjän sota Ukrainassa loppuu, Politico kirjoittaa.

– Niin kauan kuin Euroopan kynnyksellä on sota, nyt ei ole aika toimia sen suhteen, mutta tietenkin tahtoni tehdä niin pysyy, Le Pen sanoo.

Le Penin merkittävin haastaja on tällä hetkellä laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon, joka haluaa niin ikään Ranskan ulos Natosta.

Trump: Myös Kim Jong-un saattaa osallistua tapaamiseen Putinin ja Xin kanssa

Kremlin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping tapaavat keskiviikkona 18. marraskuuta.

Putin ja Xi keskustelevat taloudellisesta yhteistyöstä, Ukrainasta sekä Korean niemimaan tilanteesta.

Keskustelu edeltää torstain kolmenvälistä tapaamista, jossa on mukana myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltain johtajat tapaavat torstaina Xi Jinpingin residenssissä, kertoo Kremlin avustaja Juri Ušakov.

Historiallisen tapaamisen aiheena on Kremlin mukaan "maailmanrauha". Kolmikon kohtaamisen odotetaan vaikuttavan maailmaan merkittävästi, Ušakov sanoo.

– Tapaamisen merkitystä ja symboliikkaa on vaikea yliarvioida.

– Keskustelut tulevat ottamaan huomioon Yhdistyneiden kansakuntien [YK] perustamisen sekä eri maiden panoksen siihen, että voitimme toisen maailmansodan.

Presidentti Trump kertoo keskustelevansa Venäjän ja Kiinan johtajien kanssa taloudesta, kaupankäynnistä, ydinaseriisunnasta sekä Iranista ja Ukrainasta.

Trumpin mukaan myös Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un saattaa osallistua tapaamiseen, mutta tämä riippuu Kiinan johtajasta Xistä.

Trump sanoo, että Putin on hellittänyt otettaan Ukrainan sodassa.

– Rehellisesti sanottuna, hän voisi olla paljon kovempikin.

Von der Leyen keskusteli Stubbin kanssa Ukrainasta

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen​ kertoo, että hän keskusteli Suomen presidentin Alexander Stubbin​ kanssa Ukrainan ja Venäjän välisistä rauhanneuvotteluista sunnuntaina.

Hänen mukaansa Eurooppa on tiiviisti mukana prosessissa E5-maiden ja Euroopan unionin välityksellä. E5-maita ovat Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Puola.

– Samaan aikaan varmistamme maksimaalisen tuen Ukrainalle ja maksimaalisen paineen Venäjää kohtaan, von der Leyen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Olen kiitollinen Suomen väsymättömistä toimista tämän brutaalin sodan lopettamiseksi.

Komission puheenjohtaja kertoo keskustelleensa Stubbin kanssa myös Euroopan laajentumisesta.

– Olimme samaa mieltä siitä, että suurempi ja vahvempi unioni tekee Euroopasta kukoistavamman ja itsenäisemmän, hän kirjoittaa.

Brysselissä on käynnissä EU:n laajentumisfoorumi. Kyseessä on vuosittainen tapahtuma, jossa käsitellään EU:n mahdollista laajentumista.

Zelenskyiltä kova väite Ukrainan iskujen seurauksista

Yli puolet Venäjän öljynjalostuskapasiteetista on pois käytöstä Ukrainan iskujen vuoksi, väittää Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi​.

Zelenskyi sanoo, että Ukrainan asevoimien komentaja Myhailo Drapatyi​ kertoi hänelle sunnuntaina päivitettyä tietoa Ukrainan "pitkän kantaman pakotteista".

–  Saamme nyt aikaan tuloksia käytännössä joka päivä, ja tähän päivään mennessä olemme poistaneet pelistä yli 55 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista, presidentti sanoo julkaisemallaan videolla.

–  Tämä on oikeutettu vastauksemme siihen, että Venäjä kieltäytyy de-eskaloimasta [sotatoimia] sekä sen iskuihin, jotka kohdistuvat energiainfrastruktuuriimme.

Zelenskyi julkaisi videon viestipalvelu X:ssä.

Ukrainalta jättimäinen drooni-isku: Neljä teollisuuslaitosta tulessa

Ukrainan viime yönä tekemä laaja drooni-isku Venäjälle aiheutti tulipalon neljässä teollisuuslaitoksessa Azovin kaupungissa, kertoo oppositiomedia Meduzan mukaan Rostovin alueen kuvernööri Juri Sljusar.

Ukrainalaisen Exiloneva plus -kanavan mukaan ainakin yksi tulessa olleista laitoksista oli Azovissa sijaitseva öljyvarasto. Sljusarin mukaan kolme ihmistä haavoittui iskuissa.

Venäjän puolustusministeriön mukaan viime yönä Venäjä ampui alas yli 1 300 ukrainalaisdroonia. Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan pelkästään Venäjän pääkaupunkiin ammuttiin noin 600 droonia.

Sobjaninin mukaan suurin osa drooneista ammuttiin alas jo kauempana, mutta 191 niistä ammuttiin alas Moskovan läheisyydessä.

Venäjä: Drooni-isku sytytti palon teollisuuslaitoksessa

Pudonneet droonin jäänteet sytyttivät tulipalon Ilskissä sijaitsevassa teollisuuslaitoksessa Venäjän eteläisellä Krasnodarin alueella, sanovat paikalliset viranomaiset Telegram-viestisovelluksessa.

Viranomaisten mukaan kolme ihmistä on loukkaantunut droonihyökkäyksessä. Yksi loukkaantuneista on heidän mukaansa lapsi.

Julkaisussa ei kerrottu tarkempia tietoja tapauksesta. Myöhemmin maanantaina Ukrainan asevoimat kuitenkin vahvisti iskeneensä alueella sijaitsevaan Ilskin öljynjalostamoon.

Ilskin öljynjalostamo kykenee jalostamaan yli kuusi miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Ukrainan asevoimien mukaan iskut vahingoittivat jalostamoa.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Ukraina iski Krimin sillalle

Ukraina on tehnyt iskun Krimin eli Kertšinsalmen sillalle, kertoo Venäjän asettama Krimin alueen kuvernööri Sergei Aksjonov viestisovellus Telegramissa.

– Vihollinen on iskenyt Krimin siltaan. Tämän vuoksi liikennettä rajoitetaan noin keskipäivään asti. Kaikki tarvittavat palvelut on otettu käyttöön tilanteen hoitamiseksi, ja Kertšiin on perustettu hätäkeskus, Aksjonov kirjoittaa.

Venäjän Krimiin yhdistävä Kertšinsalmen silta on 19 kilometriä pitkä, ja se toimii äärimmäisen tärkeänä huoltoyhteytenä Venäjän vuonna 2014 valtaamalle niemimaalle.

Siltaa on pidetty Venäjän presidentille Vladimir Putinille henkilökohtaisesti tärkeänä projektina.

Ukraina on iskenyt sillalle aiemmin muun muassa vuonna 2022. Tuolloin autopommin avulla tehty isku johti kuukausia kestäneisiin ongelmiin sillan liikennöinnissä.

Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, miten Ukraina on sillalle iskenyt.

EU:lta jättiavustus Ukrainalle

Euroopan komissio on ilmoittanut myöntäneensä 1,71 miljardin euron avustuksen Ukrainan puolustushankinnoille, kertoo uutistoimisto Reuters.

Rahoilla Ukrainan on tarkoitus hankkia drooneja, ammuksia sekä ilmatorjuntajärjestelmiä.

Nyt myönnetty avustus on osa jo helmikuussa hyväksyttyä 90 miljardin euron lainaohjelmaa.