Yhdysvaltain entinen presidentti Joe Biden kertoo tuoreessa kirjassaan, miten hän yritti Suomen avulla suostutella Venäjän presidentin Vladimir Putinin luopumaan aikeistaan hyökätä Ukrainaan.
Presidentti Sauli Niinistö on kertonut jo syksyllä 2023 ilmestyneessä kirjassa Suomen salattu tie Natoon (Into) seikkaperäisesti, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pyysi häntä soittamaan Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja vihjaamaan Suomen liittyvän Natoon, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.
Tavoitteena oli estää Venäjän täysimittainen hyökkäys.
Biden soitti tasavallan presidentti Niinistölle tiistaina 18. tammikuuta 2022. Aloite puheluun tuli Bidenilta.
Tiedustelutiedot olivat olleet jo parin kuukauden ajan synkkääkin synkempiä. Yhdysvallat arvioi Venäjän aloittavan täysimittaisen sodan, ja Niinistö uskoi tähän arvioon.
– Jossain toivelistalla kuitenkin vielä oli se, että edes yrittäisimme jotakin. Sen takia Biden minulle toisella kerralla soitti. Olimme sopineet, että vielä vaan yrittäisimme jotakin, jotta rauha säilyisi, Niinistö on kertonut pitkässä kirjahaastattelussa.
Niinistön viesti Putinille
Biden ja Niinistö sopivat, että Niinistö soittaisi Putinille ja vihjaisi tälle Suomen Nato-jäsenyydestä. Niinistö päätti toimia näin ja soitti Putinille perjantaina 21. tammikuuta.
– Korostin Putinille, että suomalaiset ovat aika itsepäisiä. Ettei kannata tulla tänne kertomaan, mitä me emme voi tehdä, Niinistö sanoo.
Tasavallan presidentti ei halunnut Suomesta suurvaltojen tennispalloa, mutta hän hyväksyi ajatuksen, että Suomen ja Ruotsin asemoituminen Nato-jäsenyyteen saattaisi yhtenä palasena vaikuttaa Putinin mielenliikkeisiin.
Niinistö välitti viestiä senkin takia suoraan, että hän ja Biden olivat sopineet kolmea päivää aiemmin, että Yhdysvallat ei vahingossakaan puhuisi venäläisten kanssa Suomesta ohi suomalaisten itsensä.
��– Sanotaan näin, että sehän olisi ollut hyvä vaan, jos neuvotteluratkaisu olisi meidänkin ansiostamme syntynyt, Niinistö arvioi.
– Ilmaisin Putinille asiat itse ja varsin selvästi eli juuri sen, että itsepäistä porukkaa ollaan. Ja tietysti puhuin itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta, hän jatkaa.
Murheellista kyllä, Putin vaikutti olevan rauhanpuheen tavoittamattomissa.
Niinistö arvioi, että Putin ymmärsi, mitä hän halusi Suomen suhteesta Natoon tälle viestiä. Vihjaus Suomen Nato-jäsenyydestä ei vaikuttanut Putiniin millään tavalla, vaikka Biden oli niin toivonut.
– Venäläiset eivät tainneet korviaan lotkautella sille, mitä Suomi ja Ruotsi miettivät, mutta joka tapauksessa heillä oli tiedossaan, että me joutuisimme ihan toiselta kantilta miettimään, jos…, Niinistö kertoo tekemästään Nato-hakemuksen vihjauksesta.
– Se sanoma meni varmasti hänelle perille kyllä.
Putin siis tiesi etukäteen, miten Suomen valtionjohto todennäköisesti toimisi, jos Venäjä aloittaisi tuhoamissodan Ukrainaa vastaan.
”Olin vähän kiusaantunut”
Suomi oli osa lännen vipuvartta Putinin suuntaan, mutta omasta tahdostaan.
– Länsihän toivoi ja minusta hyvin panosti siihen korttiin, että Suomen tai Ruotsin ja erityisesti Suomen Natoon liittyminen olisi ollut kova paine Venäjälle, Niinistö kertoo kirjahaastattelussa ponnisteluista hyökkäyksen estämiseksi.
Niinistön oma arvio Putinin mielenmaisemasta ja aikeista oli tammikuussa synkkä, mutta yrittää täytyi. Hän ei uskonut, että tietoisuus Suomen liittymisestä Natoon kääntäisi Putinia rauhan kannalle.
– Olin vähän kiusaantunut, että meidät tavallaan otettiin pelinappulaksi. Mutta siitä huolimatta, että en pitänyt asian vaikutusta kovin merkittävänä, Suomen ja Ruotsin ajatukset saattoivat olla keossa yksi korsi lisää, kun Venäjä arvioi, mitä se tekisi, Niinistö pohtii.
Ennen kaikkea Niinistö pohjusti Suomen omaa Nato-ratkaisua. Hän oli joulukuun alkupäivistä lähtien hakenut Naton tärkeimmiltä jäsenmailta varmistuksia Suomen pääsystä puolustusliittoon.
Bidenin lupaus Suomelle
Biden lupasi Niinistölle kahdesti puhelimessa – ensin joulukuussa ja uudestaan tammikuussa – että Suomi kyllä pääsisi puolustusliitto Naton jäseneksi, jos suomalaiset sitä haluaisivat.
– Tammikuun puhelussa kävimme tätä Nato-asiaa läpi. Bidenin sanoma oli, että Yhdysvallat ei halunnut yllyttää, mutta tervetuloa aina.
Keskusteluissa Bidenin kanssa Niinistölle oli käynyt selväksi, että amerikkalaiset toivoivat Suomen ja Ruotsin liittyvän Natoon yhdessä, jos maat olivat puolustusliittoon liittyäkseen.
Niinistö kertoo kirjassa pohtineensa, olisiko Suomi hakenut Naton jäsenyyttä hänen loppukautensa aikana eli vuosina 2022 ja 2023 siinäkin tapauksessa, että Venäjä ei olisi aloittanut tuhoamissotaa.
– Niin, varmaksi en osaa sanoa. Ei ainakaan näin nopeasti varmaan, mutta kyllähän meidän olisi joka tapauksessa pitänyt antaa jokin vastaus puheisiin ja vaatimuksiin, että Nato ei enää voi laajentua. Olin vakuuttunut jo joulukuussa 2021, että emme voineet jatkaa näin, Niinistö viittaa Naton ulkopuolella värjöttelyyn.
Venäjä vaati joulukuussa 2021 Naton laajentumiskieltoa kirjallisessa sopimusluonnoksessa, jonka Kreml esitti läntisille demokratioille yksipuolisesti.
Nopea linjaus TP-Utvassa
Venäjä aloitti täysimittaisen sodan 24. helmikuuta 2022. Suomen valtionjohto päätti TP-Utvassa muutamaa päivää myöhemmin, että liittoutumattomuus oli arvioitava uudelleen.
– Todettiin, että sotilaallinen liittoutumattomuus tulee harkita uudelleen, Niinistö kertoo, mitä TP-Utvan pöytäkirjaan kirjattiin.
Linjaus tarkoitti Nato-jäsenyyden tavoittelua, ja valtionjohto teki sen ennen kuin jäsenyyden kannatuksesta oli julkaistu sodan alkamisen jälkeen ensimmäistäkään mielipidemittausta.
Alusta alkaen Niinistö tiesi, että Biden halusi Ruotsin hakevan jäsenyyttä samaan aikaan Suomen kanssa.
Kun Niinistö viikkoa myöhemmin istui Bidenin vieressä Valkoisen talon Oval Officessa, he päättivät spontaanisti soittaa Ruotsin pääministerille Magdalena Anderssonille.
Andersson on kertonut Iltalehdelle, että hän koki yllätyssoiton kutsuksi Natoon – ja loppu on sekin kiehtovaa lähihistoriaa.