Tämä suosittu etuus voi joutua verolle – Lasse Lehtonen: "Aiheuttaisi vähiten sosiaalista haittaa"

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen kertoo Iltalehden haastattelussa Porin Suomi-areenassa, millaisia muutoksia tuleva hallitus hänestä voisi harkita.

Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet velkajarruun, jonka myötä ensi kaudella pitäisi sopeuttaa 8–11 miljardia euroa. Lehtonen korostaa, että Kelan rahoittamiseen menee kuudesosa valtion budjetista, eli tänä vuonna 19 miljardia euroa.

– Jos oikeasti halutaan velkajarru toimeenpanna, niin kyllä siellä todennäköisesti jotain tapahtuu.

Lehtonen sanoo toivovansa, että lopputulos on sosiaaliturvaa sujuvoittava ja yksinkertaistava.

– Tämä on myös mahdollisuus tehdä sellaisia asioita, jotka ehkä muuten ovat olleet poliittisesti mahdottomia.

Lehtonen sanoo tarkoittavansa tällä esimerkiksi eri etuuksien yhdistämistä, jolloin osa etuuksista muodostuisi tarpeettomiksi.

Lehtosen mukaan tuleva hallitus voisi harkita esimerkiksi minimieläkkeiden yhdistämistä. Lehtosen mukaan takuueläke, kansaneläke ja eläkeläisten asumistuki voisivat toimia yhtenä etuutena.

Hänestä etuuksien yhdistäminen voisi yksinkertaistaa käsittelyä. Lehtonen korostaa, että kyseessä on poliittinen päätös.

Lehtosen mukaan nyt ongelmana on, että takuueläke ja ansaintaperusteiset eläkkeet ovat liian lähellä toisiaan, jotta ”se motivoisi ihmisiä ansaitsemaan eläketurvaa itselleen.”

Lapsilisien verotus pöydälle

Lehtonen arvioi, että tuleva hallitus löytää pöydältään myös lapsilisien verotuksen.

Olisiko se järkevää?

– En uskalla ottaa kantaa, mutta sekin on osa velkajarrupakettia riippuen siitä, mikä osa julkisen talouden tasapainottamisesta halutaan verotuksella täyttää. Jos verotusta katsotaan, niin se on varmaan sosiaaliturvaetuuksista sellainen, missä verottaminen ehkä aiheuttaisi vähiten sosiaalista haittaa.

Lehtonen sanoo pitävänsä järkevänä sitä, että nykyinen hallitus on pyrkinyt siirtämään työttömiä ensisijaisille etuuksille ja toimeentulotuen asiakkaita työttömiksi työnhakijoiksi.

– Mutta tietysti suhdanteet ovat olleet onnettomat, kun ei ole työpaikkoja, niin sitten siirretään ihmisiä työttömiksi, jotka sitten työllistyvät heikosti.

Lehtonen ei ole innostunut siitä, jos ensi kaudella on luvassa ”sahaamista”.

– Jos demarit vaikka väläyttävät uutta Lex Taipaletta, jossa heikosti työllistyviä siirretään eläkkeelle, ja tämä hallitus on siirtänyt toimeentulotukiasiakkaita työnhakijoiksi, ja seuraava hallitus siirtää heidät eläkkeelle. Veronmaksajan kannalta tilanne on plus miinus nolla, aina kuluu rahaa, mutta ei synny työpaikkoja ja verotuloja, Lehtonen sanoo. Hän on kokoomuksen jäsen.

Lehtonen huomauttaa, että Kelalla menee aika paljon aikaa ja rahaa hallinnollisten järjestelyiden tekemiseen.

”Ei ole kauhean motivoivaa”

Lehtosella on ajatuksia myös siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmää pitäisi uudistaa. Hän on terveysoikeuden professori.

Lehtonen pitää ongelmana sitä, että Suomessa hallinto-organisaatiot ovat niin isoja, että ”se vähän karkaa kauas käytännön toiminnasta”.

Lehtosen mukaan kyse on ollut osin ”ihan valtapelistä, että ministeriöt ovat halunneet päätösvaltaa”.

– Ensiksi vietiin kunnilta rahat ja päätösvalta, ja hyvinvointialueita halutaan ohjata. Se ei välttämättä käytännön toimijan kannalta, on se sitten terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa, ole kauhean motivoivaa, että joku on koko ajan päättää puolestasi siitä, ”mitä saat tehdä” ja miten saat omaa toimintaasi kehittää.

Lehtosesta ratkaisu tilanteeseen olisi omalääkärimalli. Lehtonen sanoo kuitenkin näkevänsä riskinä sen, että tulisi 21 erilaista hyvinvointialueiden omalääkärimallia.

– Miten hyvin lääkäritkin sitten lähtevät siihen mukaan, jos parin kolmen vuoden välein kilpailutetaan omalääkäreitä. Sairausvakuutusjärjestelmä voisi olla helpompi tapa se toteuttaa ja nopeasti, Lehtonen sanoo.

Sairausvakuutusjärjestelmään kuuluvat esimerkiksi yksityisen hoidon Kela-korvaukset, joita Orpon (kok) hallitus korotti.

”Pelinopeutta”

Käytännössä omalääkärimalli sairausvakuutusjärjestelmän kautta tarkoittaisi Lehtosen mukaan sitä, että yksityisen hoidon Kela-korvaus olisi sidottu siihen, että käyttää samaa lääkäriä tai omalääkäriksi rekisteröitynyttä lääkäriä.

– Eli kirjaudut tietyn lääkärin potilaaksi ja sitten saat korvausta, kun käyt siellä, Lehtonen kuvailee.

Lehtosen mukaan omalääkäriä voisi myös vaihtaa, mutta malli kannustaisi hoidon jatkuvuuteen ja samalla lääkärillä käymiseen.

Lehtosen mielestä hallituksen yli 65-vuotiaden valinnanvapauskokeilu voitaisiin sitoa tähän. Kokeilussa iäkkäät ovat voineet käydä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla kolmesti vuodessa yksityisellä yleislääkärillä. Keväällä hallitus päätti lisätä käyntien määrää kuuteen.

– Siihenhän olisi hyvin voinut laittaa, että saat kuusi käyntiä, jos käyt samalla lääkärillä. Nyt säännöissä voi olla se, että käyt kuudella eri lääkärillä, niin se ei välttämättä tuo yhtä paljon terveyttä ja hyötyä kuin olisit keskittänyt tosi yhdelle ja samalle lääkärille, varsinkin jos on pitkäaikaissairas potilas kysymyksessä.

Lehtonen sanoo kaipaavansa ”pelinopeutta” suomalaisen yhteiskunnan muutokseen.

– Meillä on paljon hyviä ajatuksia, mutta sitten kun niitä pyöritetään kymmenen vuotta, niin koko tilanne on niin muuttunut, ettei sitten oikein tahdo tulla valmista.

Työtehtäviä vähentymässä

Säästökuurilla on myös Kela. Lehtosen mukaan Kelalla on vielä työtä siinä, että se saa toteutettua tuottavuusohjelman vaatimat noin 50 miljoonan euron säästöt ensi vuoden loppuun mennessä.

Hän korostaa, että keskiössä on automaation lisääminen etuuskäsittelyyn, mikä vähentää ihmistyön tarvetta.

– Meillä on uudelleensijoitus- ja uudelleenkoulutusohjelma niille ihmisille, joilla on intoa ja potentiaalia tehdä uudentyyppisiä töitä. Mutta väistämätöntähän on, että automaatio vähentää jotain tehtäviä.

Lehtosen mukaan henkilöstön uudelleensijoitus ja -koulutussuunnitelmaa valmistellaan syksyn aikana yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Lehtonen sanoo, ettei voi kertoa vielä julkisuuteen, kuinka paljon Kela voisi automaation kautta vähentää henkilöstöään. Kelan hallitus ja johtoryhmä käsittelevät kesälomien jälkeen ”toimintaympäristön muutoksia, jotka vaativat meidän toimenpiteitämme”. Lehtosen mukaan henkilöstön uudelleensijoittelu on ”varmaan aika keskeinen asia”.

Lehtosen mukaan toiveena on, että uusi automaation tuoma toimintamalli olisi käytössä jo ensi vuoden budjetti- ja toimintasuunnitelmassa.

Murhetta kiinteistöistä

Kela aikoo luopua myös useista kiinteistöistään. Lehtosen mukaan kiinteistöhallinnossa on kehitettävää, ja asiaa käydään Kelan hallituksen kanssa läpi.

Kelassa kiinteistöjä ei ole Lehtosen mukaan nähty sijoitusomaisuutena, eikä niiden arvosta ole huolehdittu.

– On tullut paljon korjausvelkaa. Täytyy katsoa, mitä sille voi tehdä.

Suurin murhe on Kelan päätalo, jonka peruskorjaus maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Lehtonen muistuttaa, että Suomi on hakenut Alvar Aallon suunnitteleman pääkonttorin lisäämistä Unescon maailmanperintöluetteloon.

Lehtonen sanoo keskustelevansa kiinteistöjen kohtalosta valtiovarainministeriön kanssa. Lehtonen sanoo, ettei pidä toivottomana näkymiä rahoituksen löytymisestä.

”Tilanne on muuttunut”

Kela on myös saamassa pian uuden tehtävän, vaikkei se sitä aluksi halunnutkaan.

Kelan hallitus äänesti huhtikuun lopussa, ettei se halua mukaan uuteen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan analyysikeskukseen, joka toimii Keskusrikospoliisin yhteydessä.

Tämä oli myös silloisen Kelan vt. pääjohtajan kanta, kun Lehtonen oli sairauslomalla.

Orpon hallitus kuitenkin esittää, että Kelan on mentävä mukaan analyysikeskukseen ja laitettava sen toimintaan myös henkilöstöresursseja.

Lehtosen mukaan Kelan hallitus käsitteli asiaa viime viikolla.

– Siellä todettiin, että totta kai Kela toimii sen mukaan, mitä lainsäädäntö ja maan hallitus edellyttää. Tilanne on siinä mielessä muuttunut. Silloin Kela katsoi, että se on uusi toimisto, eikä meillä ollut silloin siihen kiinnostusta. Mutta jos lainsäätäjä päättää, että tämmöinen on, niin totta kai hoidetaan se velvoite.

Lehtonen sanoo pitävänsä tärkeänä, että eri viranomaisten tiedonvaihtoa saadaan parannettua ja automaatiota lisättyä esimerkiksi siinä, että tiedot tulevat suoraan pankeilta.