Tämän suomalaiskaupungin alla piilee viheliäinen ominaisuus – Useita rakennuksia purettu
Pehmeä ja savinen maaperä aiheuttaa harmaita hiuksia Varsinais-Suomen Salossa.
Useat Iltalehden lukijat kertovat joko asuneensa painumisen takia uudelleenpaalutetuissa taloissa, tai tuntevansa jonkun, jota asia koskee.
Salon maankäyttöjohtaja Raimo Inkisen mukaan pehmeä maaperä on aiheuttanut haittaa yksittäisille kerrostaloille. Yksittäisiä taloja on jouduttu paaluttamaan uudelleen.
Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Janne Ranki kertoo, että keskustan tuntumassa sijaitsevaa koulurakennusta puretaan parhaillaan, sillä se on painunut.
Aiemmin Salosta on purettu painumisen takia myös ainakin seurakuntatalo.
Salossa on siis samoja ongelmia kuin Turussa, jonka talojen vajoamisesta Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin.
Turussa asuva Reijo Nystedt kertoo HS:lle maksaneensa puolisoineen kymmeniä tuhansia euroja talonsa perustusten korjaustöistä.
Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan Turussa vajoamisongelmat ovat pahempia kuin muualla Suomessa.
Yksittäisiä taloja on painunut vuosien varrella myös muun muassa Järvenpäässä, Lappeenrannassa ja Pälkäneellä.
Toinenkin riski
Raimo Inkinen vahvistaa, etteivät ongelmat ole Salossa yhtä pahoja kuin Turussa.
– En nyt muista sellaisia valtavan dramaattisia tapahtumia, Inkinen kertoo.
Tarkkailtavaa kuitenkin on, hän sanoo. Moni Salon taloista on vanhoja ja puupaaluille rakennettuja.
Kaupungin keskustassa maan alla lepäävä savipatja on enimmillään jopa neljänkymmenen metrin korkuista. Tyypillisestikin patja on hyvinkin yli kymmenmetristä, Inkinen kertoo.
Janne Rangin mukaan savinen maa aiheuttaa sen, että taloja pitää paaluttaa syvälle. Syviä paalutuksia on tehty etenkin Salon keskustan alueella ja sen lähistöllä.
– Paalutussyvyys saattaa olla jopa yli 40 metriä, Ranki kertoo.
Rangin mukaan rakennuslupia talojen uudelleenpaalutuksille on haettu korkeintaan yksittäisiä vuosittain.
Poikkeuksellisen pitkät kuivuusjaksot kutistavat savikerrosta, jolloin painumia ja kallistumia aiheutuu. Kerrostalojen lisäksi epätasaista painumista on havaittu myös yksittäisissä rivitaloissa.
Lisähaastetta tuo kaupungin poikki virtaava Uskelanjoki. Sen rannoille rakennetut talot ovat suuremmassa vajoamisriskissä, Raimo Inkinen kertoo.
Lähes tarkalleen kaksisataa vuotta sitten, vuonna 1825, joen varrella sortui maata silloisen Uskelan Isokylän emäkirkon alta. Kirkko purettiin.
Viime vuosikymmeninä joenrantojen maanvyörymistä johtuvia vahinkoja ei sentään ole rakennuksille aiheutunut, Inkinen sanoo.